Analyysi: Tietovuodot nakertavat veroparatiiseja

Tietovuodot paljastavat, kuinka veroparatiisit toimivat ja miten miljardit katoavat verottajan ulottumattomiin. Veroparatiisien tärkein myyntituote on salaisuus. Tämä tekee historiallisen suuresta tietovuodosta veroparatiiseille erityisen haitallisen, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Jyri Hänninen.

talous
Liechtensteinilaisen LGT-pankin toimitilat.
Liechtensteinilaisesta LGT-pankista vuodettiin salaisia asiakirjoja 2008. Tietovuoto paljasti, että myös nimekkäitä suomalaisia kuten nyt jo edesmennyt vuorineuvos Casimir Ehrnrooth olivat kiertäneet veroja Liechtenstein kautta.Eddy Risch / EPA

Yhdysvaltain presidentiksi havitteleva senaattori Barack Obama piti tammikuussa 2008 puheen, jossa hän arvosteli voimakkaasti veroparatiiseja.

Obama otti hampaisiinsa maailman ehkä tunnetuimman veroparatiisin eli Caymansaaret. Hän viittasi saarella olevaan kuuluisaan toimistotaloon, Ugland Houseen, johon on rekisteröinyt jopa 20 000 yhtiötä.

– Kyseessä on joko maailman suurin toimistorakennus tai historian suurin verohuijaus, Obama sanoi (siirryt toiseen palveluun).

Caymansaarten rahoitusmarkkinaviraston johtaja huomautti muutama viikko puheen jälkeen, että Ugland House ei suinkaan ole lähelläkään "maailman suurinta toimistorakennusta".

Yhdysvaltain sisäisessä veroparatiisissa Delawaren osavaltiossa on toimistorakennus, josta käsin toimii tutkivien toimittajien selvitysten mukaan noin 300 000 yritystä.

Osoitteessa Orange Street 1209 Wilmington toimii yhtiö nimeltä Corporation Trust Company. Sen liikeidea on perustaa pöytälaatikkoyhtiöitä ja myydä niitä eteenpäin toisille yhtiöille.

Ylen selvityksen mukaan Orange Streetille on rekisteröitynyt vähintään kaksi sataa suomalaisten yritysten tytäryhtiötä. Moni suuryritys johtaa Yhdysvaltain-toimintojaan juuri Delawaren osavaltion kautta alhaisen verotuksen takia.

Veroparatiiseja koskeva keskustelu on keskittynyt paljon juuri veroihin. Tämä on ymmärrettävää, sillä useimmissa länsimaissa tuskaillaan valtiontalouden ja kuihtuvien verotulojen kanssa.

Veroparatiisien tärkein myyntituote on kuitenkin salaisuus.

Veronkierto, rikollisen rahan pesu, korruptio ja muut veroparatiisien lieveilmiöt eivät olisi mahdollisia ilman tiukkaa pankki- ja yrityssalaisuutta. Salaisuuden verhossa alkaa kuitenkin olla pahoja repeämiä.

Liituraitamafian valtakunta

Veroparatiisien toiminta ei olisi mahdollista ilman teolliseen mittakaavaan kasvanutta palvelualaa, joka pyörittää pöytälaatikkoyhtiöitä ja rakentaa monimutkaisia veronkierto-operaatioita.

Brittiläinen kirjanpitoalan professori Prem Sikka kutsuu ammattikuntaa "liituraitamafiaksi". Tilintarkastajat, verokonsultit, juristit, bulvaani- eli sijaisjohtajat sekä monet muut ammattilaiset pyörittävät miljoonia veroparatiiseissa toimivia yhtiöitä.

Pankkien rooli verosuunnittelussa ja suoranaisessa veronkierrossa on keskeinen. Esimerksi Sveitsin suurin pankki Credit Suisse kertoi vuonna (siirryt toiseen palveluun) 2014 maksavansa Yhdysvalloille yli kaksi miljardia euroa korvauksia. Pankki myönsi auttaneensa yhdysvaltalaisia asiakkaitaan veronkierrossa.

Yhdysvaltain julkistama sopimus (siirryt toiseen palveluun)pankin kanssa sisältää yksityiskohtaista tietoa siitä, miten veronkierto tapahtui. Yhdysvaltain oikeusministeriön mukaan Credit Suisse ei ainoastaan katsonut toiseen suuntaan kun sen yhdysvaltalaiset asiakkaat kiersivät veroja, vaan pankki oli mukana auttamassa toiminnassa lukuisin eri keinoin. Pankilla oli Yhdysvalloissa 22 000 asiakasta, joiden yhteenlaskettu varallisuus oli noin yhdeksän miljardia euroa.

Pankki auttoi asiakkaitaan veronkierrossa väärentämällä Yhdysvaltain verottajalle lähetettäviä asiakirjoja ja tilitietoja, jättämällä kertomatta pyydettyjä tilitietoja ja neuvomalla asiakkaitaan, kuinka veronkierto kannattaa toteuttaa.

Pankki perusti asiakkaitaan varten kuoriyhtiöitä, joilla huijattiin verottajaa Yhdysvalloissa luulemaan, että rahaliikenne Sveitsiin liittyi liiketoimintaan. Asiakirjoihin yhtiöiden johtajiksi merkittiin pankin työntekijöitä, ei varallisuuden todellisia omistajia.

HSCB:n pankkikonttori Genevessä, Sveitsissä.
Useampi sveitsiläinen on jäänyt kiinni asiakkaittensa avustamisesta verojen kiertämisessä. Kuva HSBC:n konttorista Sveitsin Genevessä.Salvatore di Nolfi / EPA

Tietovuodot paljastavat veroparatiisien toimintatapoja

Viime vuosina useat tietovuodot veroparatiiseista kuten Luxemburgista, Liechtensteinista ja Sveitsistä ovat tuoneet julkiseen valoon miten veroparatiisitalous toimii.

Samalla on paljastunut valtioiden rooli keskeinen rooli toiminnassa. Esimerkiksi Luxemburg (siirryt toiseen palveluun), Irlanti (siirryt toiseen palveluun) ja Hollanti (siirryt toiseen palveluun) ovat solmineet yritysten kannalta mehukkaita sopimuksia, joiden ansiosta yritykset ovat maksaneet minimaalisen vähän veroja toiminnoistaan eri puolilla Eurooppaa.

Uusimmat Ylen ja kymmenien muiden medioiden paljastukset koskevat Panamaa. Tietovuoto on historiallisen suuri: yli 11,5 miljoonaa asiakirjaa, joista puolet on sähköposteja. Aineistoa on neljältä vuosikymmeneltä ja se koskee yli 200 000 yritystä sekä sääätiötä.

Keski-Amerikan maa Panama on perinteikäs veroparatiisi, joka alkoi tarjota veroetuja yhdysvaltalaisille varustamoille jo 1930-luvulla. Varustamot ulosliputtivat aluksiaan verotuksellisista syistä johtuen Panamaan.

Nykyisin valtaosa maailman rahti- ja huvialuksista seilaa jonkin veroparatiisimaan lipun alla. Myös virolaisen Tallink-Siljan aluksia on siirretty (siirryt toiseen palveluun) kyproslaisten yhtiöiden omistukseen. Mukavuuslippumalli on arkipäivää niin ikään ilmailussa. Lentokoneita leasing-sopimuksilla vuokraavat yhtiöt toimivat pääosin veroparatiiseista käsin.

Ylen aineisto on peräisin yhteistyöstä kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n (siirryt toiseen palveluun) kanssa. Kansainvälisen yhteistyön merkitys on erityisen suuri veroparatiisien tutkinnassa. Veronkierto ja verosuunnittelu ovat rajat ylittävää, eikä aiheen tutkiminen vain kotimaisiin lähteisiin nojautuen tuota tuloksia.

Tietovuotoihin on suhdaututtu kaksijakoisesti. Medioissa tietoja on käsitelty laajasti ja poliittinen paine veroparatiisien kitkemiseksi on kasvanut. Toisaalta kiinnijääneet ovat useissa maissa – Suomimukaan lukien– jääneet ilman rangaistusta. Vuotajille sen sijaanon määrätty (siirryt toiseen palveluun)vankeusrangaistuksia muun muassa pankkisalaisuuden rikkomisesta.

Hervé Falciani, HSBC pankin tietovuotaja.
HSBC-pankin entinen työntekijä Hervé Falciani vuosi vuonna 2008 yli 130 000 sveitsiläispankin asiakkaan tilitiedot viranomaisille. Kyse on yhdestä merkittävimmistä veroparatiiseja koskevasta tietovuodosta.Le Monde / NDR

Miksi veroparatiiseista pitäisi olla kiinnostunut?

Verokeitata koskevissa jutuissa vilahtelee monimutkaisia omistusjärjestelyitä ja rahasummia, joita tavallinen kansalainen ei voi ymmärtää. Miksi asian pitäisi kiinnostaa ketään? Eihän kansainvälisen suuryrityksen miljardit Bahamalla ole suomalaisen ongelma?

Verokeitaiden käyttöä puolustetaan usein hyvin samanlaisilla argumenteilla. Sijoitustoimintaa tehdessä veroparatiiseja ei voi välttää (siirryt toiseen palveluun). Veroparatiisi on rahatalouden moottoritie, joka pitää talouden pyörät pyörimässä. Oikeastaan kukaan ei juuri kierrä veroja (siirryt toiseen palveluun), vaan välttyy vain kaksoisverotukselta.

Ilmiön laajuuden huomioon ottaen veroparatiisien vaikutuksista on vain vähän tutkittua tietoa. Euroopan komissio arvioi muutama vuosi sitten, että harmaa talous ja verosuunnittelu aiheuttavat unionin jäsenmaille noin tuhannen miljardin euron veromenetykset vuodessa. Tässä ilmiössä veroparatiisien kautta tehtävä täysin laillinen verosuunnittelu on keskeissä asemassa.

Valtio kerää veronsa jostain. Vaihtoehto on leikata palveluista, ottaa lisää velkaa tai nostaa veroja niissä ryhmissä, joilta verot saadaan vielä kerättyä.

Viime vuosien merkittävissä korruptioselvityksissä esimerkiksi Espanjassa (siirryt toiseen palveluun), Brasiliassa (siirryt toiseen palveluun) ja Kreikassa (siirryt toiseen palveluun) rahavirrat ovat kiertäneet veroparatiisien kautta. Italian mafian ja Meksikon huumekartellien rahavirrat hyytyisivät ilman verokeitaita.

Veroparatiisit aiheuttavat myös epävakautta talouteen. Moderniin markkinatalouteen kuuluu avoimuus ja mahdollisuus paneutua yhtiötä koskeviin tietoihin, kuten talouslukuihin ja yhtiön todellisiin vallankäyttäjiin. Veroparatiiseista näitä tietoja ei saa.

Lähteet: Pietro Grasso & Enrico Bellavia: Mafian rahat ja miten ne pestään. Atena, 2012 Jyri Hänninen: Veroparatiisit ja Suomi – eli kuinka liituraitamafia pyörittää varjotaloutta ja laskun siitä maksamme me. HS-kirjat, 2014 Nicholas Saxon: Aarresaaret - miehet jotka ryöstivät maailman. Into-kustannus, 2013 Prem Sikka: The Pinstripe Mafia: How Accounting Firms Destroy Societies, Association for Accountancy & Business Affairs, 2011 www.taxjustice.net