1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Yliopistotutkinto ei ole enää menolippu huipulle

Nyt tehtävästään eläköityvältä ei välttämättä ole edellytetty laisinkaan niin korkeaa koulutusta kuin hänen tilalleen palkattavalta uudelta työntekijältä vaaditaan. Koulutusinflaatio kaventaa eroa korkean ja matalamman asteen koulutuksen saaneiden välillä.

Kotimaan uutiset
Opiskelija valitsee usein lähikorkeakoulun opinahjokseen. Kuvassa Tampereen yliopiston opiskelijoita.
Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Nuorilta työntekijöiltä saatetaan vaatia nykyisin huomattavasti korkeampaa koulutusta kuin edeltäjiltään. Niin sanottu koulutusinflaatio on johtanut myös siihen, että esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen ei enää takaa korkeaa asemaa työelämässä.

Toisin oli vielä aiempina vuosikymmeninä.

– Jos vaikka puhutaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaineista, niin joskus 1970-luvulla näistä henkilöistä lähes kaikki olivat ylemmän toimihenkilön asemassa, esimerkiksi tutkijana, erityisasiantuntijana tai vastaavana, selittää Akavan ekonomisti Heikki Taulu.

Taulun mukaan tätä nykyä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden joukosta parikymmentä prosenttia saattaa olla työelämässä alemman toimihenkilön asemassa.

– Korkea koulutus on ollut aiemmin varma tie ylemmän toimihenkilön vaativampiin tehtäviin, mutta ei ole enää niin itsestäänselvää, että tällainen polku on olemassa.

Akavan ekonomistin Heikki Taulun mukaan koulutusinflaatio ja siihen liittyvät ongelmat ovat hyvin opintoja suunnittelevien ja opiskelevien tiedossa.

– Siitä on ehkä muodostunut jo turhankin negatiivinen kuva. Kyllä edelleen kokea koulutus suhteessa alempiin asteisiin tuottaa ihan hyvä tilanteen työmarkkinoilla. Työttömyysaste on matalampi, ja todennäköisesti myös työtehtävät on vaativampia, monipuolisempia sekä antoisampia, ja asemataso muutenkin työelämässä parempi, Taulu muistuttaa.

Ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta valmistuneiden osalta työttömien osuus työvoimasta oli viime vuonna seitsemän prosentin luokkaa. Koko työvoiman osalta vastaava osuus oli noin 12,5 prosenttia.

Taulu ennustaa, että koulutustason nousu kuitenkin hidastuu, eivätkä kolmekymppiset parinkymmenen vuoden päästä ole juurikaan sen koulutetumpia kuin kolmekymppiset nykyään.

– Täydellä varmuudella tätä ei voi tietää, mutta siitä voi olla varma, että koko väestön tasolla tarkasteltuna tulevaisuuden työväestö on keskimäärin koulutetumpaa kuin tänä päivänä. Tämä johtuu siitä, että nuorten koulutustaso nykyään on korkeampi kuin työelämästä poistuvien ikäluokkien.

Lue seuraavaksi