Tutkija: Totuus vankileirien kauhuista ei selviä koskaan kokonaan – "Tilastoja kaunisteltiin"

Kaikki eivät vieläkään halua, että Suomen sisällissodan tapahtumista puhutaan, tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi lasten kohtalot on pidetty tarkoituksella pimennossa. Tutkijasta on tärkeää, että tapahtumat tuodaan päivänvaloon.

Kotimaa
Rakennus numero 22 Hennalassa. Naisvangit majoitettiin tähän rakennukseen vankileirillä 1918.
Naisvangit majoitettiin Lahden Hennalassa vuoden 1918 vankileirillä rakennukseen numero 22. Marjo Liukkosen lisensiaatintutkimus esittää naisten ja lasten oloista leirillä uutta tietoa.

Vuoden 1918 vankileirejä Suomessa ja naisten sekä lasten kohtaloita selvittänyt tutkija Tuulikki Pekkalainen pitää tärkeänä, että aihe kiinnostaa tutkijoita edelleen.

– Kaikkea leireillä tapahtunutta ei koskaan saada selville, mutta on hyvä, että aihetta tutkitaan. Tiedot voidaan lopulta koota yhteen, mutta totuutta ei silti löydetä koskaan kokonaan.

Marjo Liukkosen Lapin yliopistolle tekemässä tuoreessa lisensiaatintutkimuksessa esitetään Lahden Hennalan vankileiriltä uusia tietoja. Tutkimuksen mukaan naisten määrä leirillä oli moninkertainen aiempaan verrattuna, ja naisia myös teloitettiin yli 200.

Liukkonen nostaa esille myös lasten suuren määrän vankileirillä sekä vankien huonon kohtelun.

Pekkalainenkin on tutkinut naisten ja lasten kuolemia myös Hennalan vankileirillä. Hänen mukaansa Lahdessa tapettiin joukkohautoihin ainakin 100 naista 9.5.1918.

Nimet ja iät ovat monissa tutkimuksissa puutteellisia.

Tuulikki Pekkalainen

Pekkalainen vahvistaa, että myös lapsia tapettiin.

– Mitkään luvut eivät ole täsmällisiä. Vankileirien luetteloissa kaikkien vankien nimien perässä ei mainita ikää. Nimet ja iät ovat monissa tutkimuksissa puutteellisia.

– En siis väitä, että Liukkonen olisi väärässä, mutta hänelläkään ei ole kaikkia tietoja.

Pekkalainen on julkaissut vankileireistä useita teoksia. Hän tekee parhaillaan Helsingin yliopistoon väitöskirjaa siitä, mitä lapsille tapahtui sisällisota-aikana valtion rikosoikeuksissa.

"Tilastoja kaunisteltiin"

Lasten määrää vuoden 1918 vankileireillä peiteltiin pitkään. Leirien olot olivat kehnot. Naisvankeja joutui myös seksuaalisen väkivallan uhreiksi.

Tällä paikalla teloitettiin naisia ja miehiä Hennalassa vuonna 1918.
Teloitusten jäljet, reiät seinässä, näkyvät Hennalan vanhalla kasarmialueella vielä tänäkin päivänä. Tämän seinän edustalla teloitettiin sekä miehiä että naisia. Mika Moksu / Yle

Nämä tuoreessa tutkimuksessakin esitetyt tiedot Pekkalainen allekirjoittaa.

– Vangit kaivoivat matoja maasta ja söivät puiden lehtiä. Ruoalla myös kidutettiin. Soppaan laitettiin kalat suomuineen ja sisälmyksineen. Oli surkeaa, että tällaiseenkin kuoli ihmisiä. Nälkäkuolematkin saatettiin merkitä heikkouksiksi, tilastoja kaunisteltiin.

Pekkalaisen mukaan esimerkiksi Hämeenlinnan vankileiriltä on myös tutkimustietoa, jonka mukaan sotilaat ostivat naisia leipäpalalla.

– Jotta sai leipää, piti antaa seksuaalisia palveluksia. Tätä tapahtui muillakin leireillä.

Sisällissota ja vankileirit edelleen arka aihe

Sisällissodasta ja vankileireistä puhuminen on edelleen monille suomalaisille vaikeaa. Tuulikki Pekkalaisen mukaan on ihmisiä, joiden mielestä tapahtumista pitäisi vielä vuosisata myöhemminkin vaieta.

Olen halunnut avata pimentoa, ja on hyvä, että muutkin tekevät samaa.

Tuulikki Pekkalainen

– Aihe on kipeä. Yleensä sisällissotien jälkeen asioista voidaan keskustella, mutta Suomessa on toisin. Puhutaan valkoisten vaikenemisen valasta, eli on haluttu pitää asioita pimennossa.

Esimerkiksi lasten kohtalot on Pekkalaisen mukaan tarkoituksella yritetty pitää salassa.

– Olen halunnut avata pimentoa, ja on hyvä, että muutkin tekevät samaa. Saamme selville ainakin osatotuuksia.

Pekkalainen toivoo tuoreen lisensiaatintutkimuksen herättävän keskustelua. Hänestä sisällissodan tapahtumista on opittava puhumaan rehellisesti.

– Ei voi väittää, ettei näitä asioita ole tapahtunut. Asioista täytyy edelleen ottaa lisää selvää.