Pohjalaistalon sisätilat saattavat olla kaukana perinteistä – "Kaikkea ei tarvitse lähteä mestaroimaan"

Perinteisen pohjalaistalon ulkomuoto on jo tuttu. Nyt katsotaan sisälle taloon. Pohjalaistalojen asiantuntijat etsivät nyt sisäinteriöörien osaajia sekä tapoja, miten modernisoidussa talossa elävät rinnakkain uusi ja vanha.

kulttuuri
Isonkyrön kotiseutumuseo
Vanhat kulttuurimaisemat uhkaavat hävitä uudisrakentamisen tieltä. Isonkyrön kotiseutumuseossa vanhat rakennukset on ryhmitelty perinteisen sukupihatyylin mukaan.Mari Latva-Karjanmaa / YLE

Perinteisen pohjalaistalon ulkonäkö on tuttu. Useimmiten viitataan kaksifooninkiseen suorakulmaiseen tai L-malliseen hirsirakenteiseen taloon, jossa on pystylaudoitus, ikkunat tietyllä tavalla aseteltu ja mittasuhteet kohdallaan.

Vaikka pohjalaistalo kunnostettaisiin nykyaikaiseksi asunnoksi, sen ulkonäkö on ja pysyy. Toisin saattaa olla sisätilojen laita.

Huonekaluja oman alueen tyyliin

Perinteisessä pohjalaistalossa sisätilat noudattelevat tiettyjä kaavoja – tosin alueellista variaatiotakin on.

– Taloissa on ollut tupa elämän keskipisteenä. Siellä ovat olleet pohjalainen takkamuuri, takkihirret ja orret. Yleensä peruspohja on ollut samankaltainen. Tietty järjestys miesten ja naisten puolista on määrännyt, millaista kalustusta milläkin puolella on, sanoo tohtorikoulutettava Matti Mäkelä, joka valmistelee pohjalaistaloista väitöskirjaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

Pohjalaistaloasiantuntija tunnistaa vanhoista valokuvista, minkä alueen talosta kuvat on otettu. Sisäinteriööri sen paljastaa. Huonekaluperinne on alueella rikas ja vaihtelee seuduittan.

– Kylänikkarit ovat tehneet huonekalut ja muodostaneet alueellisen tyylinsä, Mäkelä toteaa ja mainitsee esimerkkinä kaustislaisen nurkkakaapin.

Tähän pohjalaistalojen sisätilojen perinteellistämiseen nojaa osittain Pohjalaistaloverkoston toiminta. Ja tulevaisuus.

Pasi Takkunen / YLE

Vaikka rakentamisessa hyödynnetään nykyosaamista ja –tekniikkaa, pitäisi uuden ja vanhan osaamisen kulkea rinnakkain.

– Meidän pitäisi enemmän lähteä olemassa olevasta. Kaikkea ei tarvitse lähteä mestaroimaan, vaan käyttää harkiten aikaa sen miettimiseen, mitkä asiat ovat toimivia. Yleensä saattaa olla, että niitä ovat vanhat ratkaisut, Mäkelä sanoo.

Perinnetaloja ja vaikutteiden ottajia

Pohjalaistaloilla on tällä hetkellä kysyntää. Niitä siirretään eri puolille maata ja uudisrakennetaankin vuosikymmenten tauon jälkeen.

– On perinnerakennettuja pohjalaistaloja, jotka ovat uskollisia esikuvilleen, on modernisoituja taloja, joissa on hirsirunko ja joista näkyy, että ne ovat pohjalaistaloja. Ja sitten on taloja, jotka ottavat vaikutteita pohjalaistaloista, listaa Pohjalaistaloverkoston projektipäällikkö Taina Hautamäki.

Matti Mäkelä ja Taina Hautamäki ovat henkeen ja vereen pohjalaisten perinnetalojen puolestapuhujia. Molempien intohimo ja tavoite on kehittää pohjalaistalojen rakentamis- ja kunnostamisosaamista ja ylläpitää perinnetalokulttuuria.

– Pohjalaistalot ovat suomalaisen, aineellisen kulttuuriperinnön hienoimpia osia. Meidän pitäisi vaan itse ymmärtää niiden arvo, sekä käsityön ja perinteisen kulttuurirakentamisen arvot, Mäkelä hehkuttaa.

Mistä saisi tupaan pitkän maton?

Pohjalaistaloverkostoon kuuluu tällä hetkellä alan osaajia ja perinnetaloja omistajineen.

Nyt verkostoa halutaan kasvattaa erityisesti pienyrittäjillä, jotka osaisivat neuvoa ja toteuttaa perinnetalorakentamista sisällä ja ulkona. Haussa ovat kalusteiden tekijät, sisustajat, muotoiiljat…

– Tällä hetkellä ei saa pitkiä puuvillakuteesta tehtyjä tuvan mattoja mistään ja ikkunaverhoja voisi olla pohjalaistaloon suunniteltuina. Nykyään keittiöt ostetaan liikkeistä valmiina, mutta jos voisi soveltaa Vöyrinkaappia tai kuortanelaista kaappia, niin puuseppä voisi rakentaa vanhaan runkoonkin esimerkiksi uudet ovet. Talonpoikaismaalareitten perinnettä kunnioittaen niissä voisi olla koristemaalauksetkin, Hautamäki suunnittelee.

Jokainen sisustaa talonsa tavallaan, perinnerakentamisen osaajat kannustavat kuitenkin perehtymään talojen historiaan.

– Lähtisin oikeasta perinteestä katsomaan, mitä siellä on ollut ja poimimaan juttuja olemassa olevaan projektiin. Mitä lähempänä olemme vanhan pohjalaisen talon rakenteita ja periaatteita, sitä parempaan lopputulokseen päästään.