Ruotsin korkein tunturi sulaa – tarvitaan uusi kartta

Ilmaston lämpeneminen on sulattanut Ruotsin korkeimman tunturialueen jäätiköitä viime vuosikymmeninä. Ruotsin korkeimman tunturin Kebnekaisen lakijäätikkö on madaltunut useita metrejä. Alueen laajempien rinnejäätiköiden massa on pienentynyt merkittävästi. Uusi lasermittaukseen perustuva kartoitus hyödyttää tutkimusta ja auttaa suunnistamaan turvallisemmin muuttuneilla jäätiköillä.

luonto
Tarfalan tutkimusasema.
Tarfalan tutkimusasema Kebnekaisen tuntureiden ja jäätiköiden kainalossa on Tukholman yliopiston jäätikkötutkimuksen huippuyksikkö.Peter Jansson / Tukholman yliopisto

Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise on siitä velmu, että sen korkeus vaihtelee vuodesta ja vuodenajoista toiseen. Syynä on tunturin korkeimman kohdan Sydtoppenin eli eteläisen huipun rakenne. Ylin osa huipusta on 40 metriä paksu ikijäätikkö ja sen päälle talvisin satava ja kesäisin sulava parin metrin lumivaippa.

Vuosikymmenten takaisesta tasosta jäätikköhuippu on madaltunut viitisentoista metriä. 1980-luvun lopulla korkeus oli 2114m. Nyt 2010-luvulla korkeus on 2100m. Talvella kertyvän lumen lisäksi myös ikijäätä on sulanut. Korkeus on sahannut joitakin metrejä, mutta suunta on tällä vuosituhannella ollut madaltuminen.

Jäätiköiden muutoksia seurataan Tarfalan tutkimusasemalla Kebnekaisen tunturien ja jäätiköiden kainalossa. Asema on Tukholman yliopiston. Siellä tehdyt 1940- luvulla aloitetut ja yhä jatkuvat Storglaciären – jäätikön mittausten aikasarjat ovat pisimmät yhtäjaksoiset jäätikkötutkimuksen alalla maailmassa.

Ruotsin huippu madaltunut viisitoista metriä

Tarfalan tutkimusasema tekee myös Kebnekaisen lakijäätikön korkeuden vertailumittailun vuosittain elokuussa. Silloin kesä on sulattanut talvella huipulle sataneen uuden lumen ja mahdollisesti myös itse jäätikköosuutta vuotuislumen alta.

Vuodesta 1985 Kebnekaisen alueella jäätiköitä tutkinut Tukholman yliopiston professori Peter Jansson pitää todennäköisenä, että lähivuosikymmenien aikana Kebnekaisen etelähuipun jäätikkö madaltuu niin, että se menettää Ruotsin korkeimman kohdan aseman viereiselle Nordtoppenille, joka on kiveä.

– On aika todennäköistä, että parin, kolmenkymmenen vuoden kuluessa Sydtoppen muuttuu pysyvästi matalammaksi kuin Nordtoppen, vaikka tällä hetkellä korkeimman osa huippujen välillä vaihtelee sesonkien mukaan, sanoo Peter Jansson.

Jäätä hävinnyt massiiviset määrät

Jäätiköt ovat laajoja eikä vierailija huomaa niiden koon muutosta ei silmämääräisesti kovin helposti, sanoo professori Jansson. Vuodesta toiseen jatkuvissa tutkimuksissa suurten jäämäärien katoaminen kuitenkin havaitaan.

– Kyse ei ole vain jäätiköiden pinta-alan pienenemisestä, vaan niiden jäämäärän pienenemisestä, niistä sulaa suuria määriä vettä.

Kebnekaisen alueella oleva Rabot’n jäätikkö on lyhentynyt 300 metriä ja siitä on hävinnyt 30 miljoonaa kuutiometriä jäätä vuosien 1980- ja 2010 välisenä aikana selviää Tukholman yliopiston ilmastotutkimuksen Bolin Centerin verkkosivuilta. Sivujen mukaan kadonneesta jäämäärästä voitaisiin rakentaa 12 Kheopsin pyramidia.

Karttavertailu tieteellisesti hyödyllistä

Ruotsin yleisradion SVT:n verkkosivuilla kerrottiin äskettäin, että Kebnekaisen jäätiköiden muutosten vuoksi ruotsalainen kartankustantaja Calazo on valmistamassa uutta karttaa tuntureiden alueesta. Professori Peter Janssonin uusi kartoitus perustuu Ruotsin alueen topografiasta valmistuneeseen lasermittaukseen. Maanmittauslaitoksen mukaan Suomen alueena topografian lasermittausten on määrä valmistua vuonna 2019.

– Uusien karttojen tekeminen mahdollistaa vertailun ja se on myös tieteellisesti mielekästä. turismin kannalta ne helpottavat suunnistamista jäätiköillä ja lisäävät turvallisuutta, arvioi jäätikkötutkija Peter Jansson Yleisradiolle puhelimessa Tarfalan tutkimusasemalta.