Kummittelevat jättiviikingit, neidon tanssi tai parempi kalaonni – myyttisten kivilabyrinttien alkuperää ei tiedetä

Jatulintarha on kansanperinteen mukaan jatulijättiläisten muinainen kivilabyrintti. Perimätiedon mukaan juhannuksen kaunein tyttö laitettiin labyrintin keskelle ja pojat johdattivat hänet tanssien ulos sieltä.

Kotimaa
Revonsaaren jatulintarha Haaparannan Vojakkalassa.
Minna Heljla / Tornionlaakson maakuntamuseo

Suomessa on säilynyt yli 140 kivilabyrinttia, jotka lähes poikkeuksetta sijaitsevat rannikon tuntumassa. Sisämaasta latomuksia on löytynyt vain kymmenkunta.

Erityisen runsaasti kivikehäisiä rakennelmia on Perämeren pohjukassa Pyhäjoen ja Haaparannan välisellä alueella, jossa labyrintteja on yli 20. Ruotsista tunnetaan yli 300 säilynyttä labyrinttiä, niistä yli kolmannes sijaitsee Norrbottenin rannikkovyöhykkeellä.

Maailmasta ei ilmeisesti löydy Perämeren pohjukan veroista labyrinttikeskittymää.

Jättiläisten rakentama

Perimätiedon mukaan kivilabyrintit ovat jatulijättiläisten rakentamia. Jatuleiden kerrottiin olevan luolissa asuvia jättiläisiä, jotka elivät metsästämällä ja kalastamalla. Tarujen jatulit olivat taitavia noitia eikä heidän kyliensä läheisyyteen kannattanut pyrkiä, sillä sieltä oli yhtä vaikea osata pois kuin labyrintista.

Kertomusten taustalla saattoivat olla kookkaiden viikinkien vierailut, jotka jäivät kertomuksissa kummittelemaan jatuleina. Kivilabyrintit on rakennettu rannan tuntumaan ja kalastajat ovat pyrkineet niiden avulla varmistamaan kalaonnensa.

Tuntematon alkuperä

Suomen ja Ruotsin kivilabyrintit on rakennettu pääosin 1400-luvulta 1800-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Vanhimpien on kuitenkin arveltu olevan peräisin jopa 800-luvulta. Labyrinttien määrä alkoi kasvaa kristinuskon saatua jalansijaa Ruotsissa 800–1200 -luvuilla. Jatulintarhojen alkuperä on tuntematon, mutta tiedetään, että ne ovat huomattavasti vanhempia kuin kristinusko tai viikinkiajalla vallinnut Asa-uskonto eli skandinaavinen muinaisusko.

Perimätieto kivilabyrinttien taikavoimista oli kadonnut jo ennen kristinuskon vahvistumista. Kirkko ei sallinut kivilatomusten hävittämistä.

Varhaisimpien jatulintarhojen rakentamiseen käytettiin paljon aikaa ja vaivaa. On ilmeistä, että labyrinttejä ei rakennettu pelkästään huvittelukäyttöön.

Merilappilainen nimitys

Nimitys jatulintarha on alunperin ollut käytössä lähinnä vain Tornion ja Kemin seudulla. Muita suomenkielisiä nimityksiä labyrinteille ovat mm. nunnatarha, hiittentarha, Pietarinleikki ja Laiskanjaakon riitinki.

Ruotsissa labyrinttejä nimitettiin Troijanlinnoiksi (Trojeborg) tai pyöreän kivimuurin mukaan Trelleborgeiksi. Nimi juontaa ilmeisti juurensa antiikin Troijasta, jonka kerrotaan olleen labyrinttimäinen rakenteeltaan.

Tavallisin ruotsinkielinen nimitys jatulintarhalle on kuitenkin jungfrudans, neidon tanssi. Nimitykseen liittyy tapa laittaa juhannusiltana kaunein tyttö keskellä labyrinttiä, josta pojat johdattivat hänet tanssien ulos. Myös useissa tarinoissa kerrotaan labyrintinomaisesta linnasta, jossa oleva nainen tulisi vapauttaa.