1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Synnytyksestä voi selvitä ilman kovia puudutuksia, jos repusta löytyy muitakin keinoja lievittää kipua

Synnytyskipu voi olla monelle naiselle elämän kovin kipukokemus. Kipua voi lievittää puudutuksella, mutta myös lääkkeettömistä keinoista löytyy apua rentoutumiseen ja kivun lievittämiseen.

terveys
Raskaana oleva nainen.
Henrietta Hassinen / Yle

Lääkkeelliset ja lääkkeettömät kivunlievitykset eivät sulje toisiaan pois, sanoo hämeenlinnalainen synnyttäjän tukihenkilönä toimiva ammattidoula Reeta Lahtinen.

Lahtinen kertoo, että doulatoiminnan lisääntymisen myötä myös halu tietää enemmän lääkkeettömistä keinoista ja vaihtoehdoista on synnyttäjien keskuudessa lisääntynyt. Naiset haluavat löytää synnytykseen uutta voimaa itsestään.

Reeta Lahtinen, Anni Maula ja Pihla-tyttö
Ammattidoulat Reeta Lahtinen ja Anni Maula. Lahtisen sylissä tytär Pihla Lamberg.Tiina Kokko / Yle

Niin ikään ammattidoulana toimiva hämeenlinnalainen Anni Maula jatkaa, että lääkkeettömillä rentoutumiskeinoilla pääsee synnytyksessä jo hyvin pitkälle. Synnytys ei ole sairaus, joten lähtökohtaisesti se ei vaadi lääkitystä, muistuttaa Maula.

Kun selkärepussa on keinoja lääkkeettömään kivunlievitykseen, silloin saattaa hyvinkin selvitä synnytyksestä ilman kovia puudutuksia. Synnytyksen huonommuus tai paremmuus ei tosin riipu siitä, onko synnytyksessä käytetty lääkkeellisiä tai lääkkeettömiä keinoja.

Maula on oman ammattidoulautensa myötä huomannut, että äidit, jotka eivät ole käyttäneet synnytyksessä kovia puudutuksia, ovat etukäteen lukeneet paljon synnytyksestä ja siitä, mitä synnytyksen aikana naisen kehossa tapahtuu. Tieto voimistaa synnyttäjää.

– Tulee sellainen fiilis, että osaan ja kehoni tietää, mitä se tekee, Maula tiivistää.

Ammattidoulat Reeta Lahtinen (RL) ja Anni Maula (AM) kertovat seuraavassa muutamia esimerkkejä lääkkeettömistä keinoista lievittää kipua ja helpottaa oloa synnytyksessä.

Rentoutuminen ja hengitys

RL: Kaikkein tärkeintä on pysyä rentona ja hengittää. Siihen kaikki kivunlievitys aina tähtää. Peruslähtökohta on se, että tasataan hengitys. Voi käyttää matalaa aa-äännettä, joka rentouttaa kroppaa ja erityisesti leuan. Kannattaa kuunnella omaa kehoa heti synnytyksen alkumetreiltä asti, keinuttaa lantiota, hakeutua asentoihin, jotka ovat sillä hetkellä hyviä. Jos tuntuu, että on mentävä kyykkyyn, sitten menee kyykkyyn. Jos tuntuu, että nyt tarvitsee roikkua, sitten vaan roikkumaan jostain ovenkarmista. Vauva tekee uskomattoman matkan lantiossa. Osittain se, mitä keho kertoo meille hyvästä asennosta on sitäkin, että vauva hakee optimaalista asentoa, ja me voimme tiedostamatta auttaa vauvaa syntymään.

Puoliso

RL: Puolison merkitys on suuri. Kuka olisi sen parempi tuki tärkeällä hetkellä kuin oma rakas? Ei sen parempaa emotionaalista tukea voi ollakaan. Varsinkin puolison tuttu kosketus auttaa, rentouttaa ja tuo lisää oksitosiinia (hormoni, saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön liikkeelle), joka vie synnytystä eteenpäin.

Tens-laite

AM: Laite kuulostaa kummalliselta, mutta siinä liimataan selkään neljä "lätkää", joista lähtevät johdot pieneen kaukosäätimeen. Kaukosäätimen kautta johdetaan selkään pieniä sähköiskuja, jotka ikään kuin huijaavat aivoihin menevää kipuviestitystä. Se helpottaa supistusten kanssa, eivätkä ne tunnu ihan niin hurjilta.

Vesi

RL: Vesi rentouttaa. Jo kotona voi olla lämpimässä suihkussa. Sairaalassa voi mennä synnytysammeeseen, ja antaa veden kannatella.

Liikkuminen, syöminen ja juominen

RL: Varsinkin jos on pitkä synnytys, nestetankkaus ja syöminen ovat tosi tärkeitä, ja sitten muistaa käydä vessassa. Se vaikuttaa heti kokonaisvaltaiseen olemiseen ja kiputuntemukseen. On hyvä muistaa pystyasento, että ei unohdu sängylle pötköttelemään, vaikka se on ehkä haastavin asento ottaa supistuksia vastaan. Keho kertoo meille, miten meidän pitäisi olla. Sitä pitää vaan rohkeasti kuunnella.

AM: Sairaalasängyn ei tarvitse olla ensimmäinen valinta, kun etsitään helpottavaa oloa synnytystä odotellessa. Ensimmäiseksi mennään vaikka kontilleen ja otetaan jumppapallo.

Doula eli synnyttäjän tukihenkilö

AM: Doulalla on vahva ammattitaito siinä, miten tukea perhettä. Jo alussa kun tavataan, keskustellaan siitä, mitä eri mahdollisuuksia on. Sitä mukaa, mitä perhe haluaa, kootaan synnytykseen perheennäköinen paketti: hierotaanko, käytetäänkö rebozo-liinaa (kudottu liina tai huivi, jota on käytetty Meksikossa, monia käyttötapoja myös synnytyksessä), painellaanko, onko tens-laite käytössä, missä asennoissa äiti haluaa olla, paljonko puoliso haluaa osallistua. Jos puoliso haluaa osallistua, doula valmentaa puolison auttamaan äitiä. Doulan tehtävänä on "hääriä" hiljaisena asianajajana perheen ja sairaalan välillä. Tavoitteena on luoda äidille mahdollisimman turvallinen olo synnyttää. Kun äidillä on turvallinen olo, silloin synnytys yleensä menee hienosti, ja siitä jää perheelle hienot muistot.

Reetta Lahtinen ja Anni Maula kertovat, että lisää erilaisista lääkkeettömistä vaihtoehdoista saa tietoa muun muassa doulilta. Myös esimerkiksi Aktiivinen Synnytys -yhdistys (siirryt toiseen palveluun) järjestää keskusteluiltoja eri paikkakunnilla.

Lue seuraavaksi