1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Pessimisti ei pety Venäjälläkään eivätkä pohattojen piilorahat hämmästytä

Jo ennen suurta tietovuotoa Venäjän presidentin tiedotuspäällikkö Dmitri Peskov varoitti länsimaisten tiedotusvälineiden ”seuraavasta tekeleestä”. Venäläiset tuskin reagoivat voimakkaasti paljastuksiin. Sellaiset eivät nimittäin yllätä kansaa, joka aina epäilee kaikkia ja kaikkea.

Ulkomaat
Privet! Kerstin Kronvall
Yle

Venäläinen huumori otti heti kopin tiedotuspäällikkö Peskovin ilmoituksesta tulevista tiedoista, jotka hänen mukaan julkaistaisiin presidentti Putinin maineen vahingoittamiseksi. Esimerkiksi Radio Svobodan pilapiirtäjä (siirryt toiseen palveluun) teki 31. maaliskuuta kuvan Putinista, joka linnoittautuu huoneeseen odottaen uutta hyökkäystä. Seuraavana päivänä hän piirsi Putinin, joka kysyy Peskovilta miksi hän nostatti melun sellaisesta hölynpölystä.

Hyökkäys on paras puolustus

Samalla alkoi kuitenkin venäläisen median vastahyökkäys. Federatiivisten tutkimusten virasto -niminen verkkosivu julkaisi 30. maaliskuuta ison artikkelin, jossa kerrotaan, että tutkivien toimittajien kattojärjestö ICIJ on Yhdysvaltojen rahoittama järjestö (siirryt toiseen palveluun), joka esiintyy puolueettomana, mutta ei ole sitä.

Kansan huomiota käännettiin jo etukäteen pois Putinin lähipiirin rahankäytöstä, kun televisiokanava NTV julkaisi salaa kuvatun paljastusvideon, jossa entisen pääministerin, nykyisen oppositiopoliitikon Mihail Kasjanovin näköinen mies harrastaa seksiä naisen kanssa, joka ei ole hänen vaimonsa. Kasjanov on jo ilmoittanut, että hän haastaa tv-kanavan oikeuteen (siirryt toiseen palveluun) tästä.

Tiedotuskampanjan suunnittelijoilla on hyvin tiedossa, että Kasjanov ei ole erityisen suosittu kansan parissa. Lisäksi he tietävät, etteivät venäläiset tuohdu läheskään yhtä paljon rahavilpistä kuin seksivideoista.

Kansa uskoo, että kaikki huijaavat

Venäjän laaja korruptio on siitä ihmeellinen järjestelmä, että se omalla voimallaan suojaa niitä, jotka hyötyvät erilaisista raharötöksistä. Tämä tapahtuu lähtökohtaisesti siksi, että kukaan ei luota kehenkään, jolla on valtaa.

Toisin kuin yleensä on laita demokraattisissa yhteiskunnissa, Venäjän johtohahmojen valta ei perustu kansan antamaan luottamukseen. Vaikka esimerkiksi parlamentin jäsenet ja presidentti on valittu vaaleissa, joissa jokaisella täysikäisellä kansalaisella on äänioikeus, äänestäjät harvoin itsekään uskovat, että heidän äänellään on merkitystä.

Vaaleissa on kautta aikojen käytetty niin paljon erilaisia vilpillisiä vaikutuskeinoja tulokseen, että äänestäjien luottamus on mennyt. Tämä on johtanut siihen, että luottamusta ei ole silloinkaan, kun kaikki hoidetaan mallikkaasti.

Hyvin tavallinen hokema kansan parissa on ”me tiedämme ja ymmärrämme kaiken”. Vaikka väittämä ei ole tosi, sillä halutaan ilmaista olettamus, että kaikilla korkeissa paikoissa toimivilla on pimeitä salaisuuksia.

Tiedustelu pohjustaa paljastuksia

Venäläiseen tapaan hoitaa korkean tason suhteita kuuluu perinteisesti niin sanotut papkat eli kansiot. Tiedustelupalvelu kerää kaikista tärkeistä henkilöistä mahdollisimman paljon tietoja, sekä myönteistä että kielteistä. Tiedot säilytetään ja niitä kartutetaan vuosien ajan, ja tarvittaessa ne otetaan käyttöön.

Tämä on tuttua kaikille, ja koska useimmilla on jokin pienempi tai suurempi synti omallatunnollaan, kaikki yrittävät toimia niin, ettei papkaa koskaan avata.

Kansioita saattaa hyvin olla vähemmän kuin kansa uskoo. Uskomus kuitenkin vaikuttaa siihen, että harva yllättyy paljastuksista. Itse tietoon ei kiinnitetä huomiota, vaan mietitään miksi tieto tulee julki juuri nyt.

Tällainen käsitys vähentää yleensä tietovuotojen painoarvoa venäläisten silmissä.

Paljastukset eivät johda kohuun

Entä sitten, oli luultavasti tavallisin kommentti venäläisten parissa, kun paljastukset presidentti Putinin lähipiirin rahankäytöstä tulivat ilmi.

On nimittäin niin, että presidentin politiikkaa ja häntä itseään maan johtajana kannattavat eivät usko länsimaisiin tietoihin. Niitä luokitellaan propagandaksi ja niiden tavoitteeksi ajatellaan länsimaiden halua vaikuttaa syksyn parlamenttivaaleihin Venäjällä.

Putinin vastustajat ovat puolestaan jo kauan olleet sitä mieltä, että hän huijaa ja piilottaa valtavia omaisuuksia. Heille mikään uusi tieto ei tuo muuta kuin vahvistuksen sille, mitä he ovat luulleet.

Valitettavasti kumpikaan ryhmä ei ensisijaisesti etsi totuutta vaan argumentteja, jotka tukevat heidän nykyisiä mielipiteitään. Tällainen ajattelutapa ei ole mitenkään vain venäläisille ominainen.

Voi siis lähteä siitä, että uudet tiedot ja paljastukset eivät vaikuta voimakkaasti tilanteeseen Venäjällä. Kansainvälisesti Putinin maine voi saada uuden kolhun, mutta se tuskin häntä suuremmin huolestuttaa.

Tähän tilanteeseen pätee tunnettu venäläinen sanonta ”tämäkin menee ohi”.