Kuntien keittiöt luottavat kotimaiseen ruokaan

Ruuan kotimaisuusaste on korkea Suomen kuntien keittiöissä, kertoo uusi tutkimus. Varsinkin kun kyse on viljoista, lihasta ja maitotuotteista. Maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä käy myös ilmi, että Pohjanmaan ja Lapin kunnat käyttävät ruokiinsa eniten luomua koko Suomessa. Lähiruokaa hankitaan eniten Keski-Pohjanmaan kuntiin.

Kotimaa
Ruokalautasia ruokapöydässä lähes tyhjänä.
Tiia Korhonen / Yle

Tällä viikolla maa- ja metsätalousministeriö julkaisee tutkimuksen, jossa on selvitetty julkisten ruokapalveluiden tarjontaa maakunnissa ja koko maassa.

Esimerkiksi Lappi loistaa tutkimuksessa luomutuotteiden määrässä. Maakuntien vertailussa Lapin kunnat hankkivat luomuraaka-aineita toiseksi eniten koko Suomessa.

– Reilu kuusi prosenttia hankituista elintarvikkeista on luomua, sanoo FM, elitarviketieteen ylioppilas Kaisa Reime Helsingin yliopistosta.

Eniten luomuruokaa kuntien keittiöstä löytyy Pohjanmaalta, 6,7 prosenttia ruuan raaka-aineista. Maakuntien erot ovat hyvin pieniä, prosenttien luokkaa, Kaisa Reime muistuttaa. Valtakunnallinen keskiarvo on luomuruuan käytössä 3,6 prosenttia.

Lähiruuan käytössä suurta vaihtelua

Lähiruokaa Lapin kuntien ruokapalveluissa käytetään kuitenkin toiseksi vähiten kaikista Suomen maakunnista.

– Oli todella paljon hajontaa, vaihtelu kuntatasolla oli nollasta prosentista 80:een. Lapissa oman maakunnan elintarvikkeiden osuus oli 16 prosenttia, Reime kertoo.

– Tässä tuli vahvasti se esille, että tuottajat eivät välttämättä sijaitse siinä lähellä, niin kunnat eivät sillä tavalla ole tasa-arvoisessa asemassa.

Reimen mukaan suurin lähiruokaprosentti olikin Keski-Pohjanmaalla, maakuntatasolla 48 prosenttia. Uusimaa taas oli viimeinen. Koko kotimaan keskiarvo on tutkimuksessa 21 prosenttia.

Kotimaisuusaste jopa yli 70 prosenttia

Kuntien ruokapalvelututkimuksessa kysyttiin myös kotimaisuusastetta.

– Kotimaisuusaste on korkeahko, eli reilu 70 prosenttia tai ylikin sellaisten elintarvikkeiden osalta kuin esimerkiksi lihat, juurekset, mukaan lukien peruna, sekä, viljatuotteet, pois lukien riisi.

Reimen mukaan esimerkiksi muissa tuotteissa tuli kuntien välillä hyvinkin erilaisia tuloksia.

– Kotimaisuusasteessa hajontaa oli vihanneksissa, tuoreessa kalassa, marjoissa ja sienissä, Kaisa Reime kertoo.

– Kunnan sijainnilla ei ollut merkitystä näiden tuotteiden kotimaisuusasteessa. Pikemminkin kyseessä oli tuotteiden huonompi saatavuus, kun kysely toteutettiin marras-joulukuussa.

Kotimaisuusastetta edistävinä seikkoina mainittiin kuntien hankintarenkaat sekä tuottajien sijaitseminen lähellä.

– Aika moni mainitsi vastuullisuuteen liittyviä tekijöitä: halutaan tukea kotimaista työtä. Myös arvopohja; yhteiskuntavastuu ja eettisyys mainittiin. Selkeästi kunnissa ruokapalvelut haluavat mahdollisuuksien mukaan käyttää kotimaista.

Kotimaisuuden tavoittelu syö luomuhankintoja?

Rajoittavina seikkoina olivat saatavuuden lisäksi hinta, sopimukset ja jonkin verran myös asiakastoiveet.

Tutkija pohtii, voisiko luomun vähäinen osuus kuntien ruokahankinnoissa johtua juuri korkeasta kotimaisuusasteesta.

– Voisiko sitten olla niin, että jos ruokavertailussa on ulkomainen luomu ja kotimainen ei-luomu, niin sitten kuitenkin mieluummin kallistuttaisiin kotimaisen puoleen, Kaisa Reme miettii.

Kysely lähetettiin kuntien ruokapalvelusta vastaaville henkilöille sähköisessä muodossa. Postia lähti 295 kuntaan, siis lähestulkoon kaikille Manner-Suomen kunnille. Vastauksia saatiin 118, elin noin 40 prosenttia kunnista vastasi. Esimerkiksi Lapin osalta vastausprosentti oli 52.

Korjattu 4.4.16 kello 11.39 luomuruuan valtakunnallinen käyttöaste 3,1:stä 3,6:een.