Konneveden moottorikerho on kahminut parisataa mitalia – 50 vuotta ilman omaa rataa

Pienen maalaispitäjän, Konneveden moottorikerho on niittänyt mainetta niin maailmalla kuin kotimaassa. Seura on saavuttanut 181 vähintäänkin SM-tason mitalia, mutta paikkakunnalta puuttuu edelleen oma harjoittelurata.  Se ja moottoriurheilupainotteinen lukio ovat kaatuneet valituksiin.

urheilu
Kari Vehniäisellä on jo 25 SM-kultaa.
Kari Vehniäisellä on jo 25 SM-kultaa.Jenny Huttunen / Yle

Konneveden moottorikerho juhlii tänä vuonna viisikymppisiään. Miehen ikään seura on kasvanut aktiivisten jäsenten ja katoavan luonnonvaran eli talkoohengen voimin. Eikä sovi unohtaa jäsenten palavaa intohimoa lajiin.

Virastotalot ja koulut on kiinni rallin aikana.

Pentti Korhonen

Kerholla on toistasataa jäsentä, mutta kaikki kaveritkin saadaan liikkeelle, kun Neste Rallin erikoiskoetta järjestämään tarvitaan 300 vapaaehtoista.

– Joskus on vitsailtu, että virastotalot ja koulut on kiinni rallin aikana, mutta täytyy olla tyytyväinen, kun porukkaa saadaan töihin, kertoo kerhon hallituksen jäsen Pentti Korhonen.

Viisikymmentä vuotta sitten Konneveden kunnanlääkäri, poliisikonstaapeli ja pari muuta paikallisvaikuttajaa totesivat, että oma moottorikerho olisi hyvää nuorisotyötä. Ilkka Heinäaho ja Pentti Korhonen olivat silloin teini-ikäisiä mäkihypyn harrastajia.

Mäkihyppy sai jäädä

– Konnevedellä oli tyylinä, että se ei ollut mies eikä mikään, joka ei hyppyristä laskenut. Sitten mäki purettiin, ei ollut valmentajiakaan ja mopot rupesviemään. Sen jälkeen moottoripyörät ja silloin ei ollut nopeusrajoituksia, joten suoraan sanottuna treenattiin tiellä, muistelee Ilkka Heinäaho.

Meillä on kuitenkin yli 180 SM-, PM-, EM- ja MM-mitalia.

Pentti Korhonen

Ja treenaaminen kannatti: molemmat miehet kahmivat vuosien varrella mestaruuden toisensa perään. Siltikään omaa harjoitusrataa ei Konnevedelle ole vielä saatu. Hankkeet ovat tyssänneet aina valituksiin

– Se tietää 200-300 kilometrin harjoitusreissuja. Ei se oikein tunnu reilulta, että jonkunlainen kriteeri suorituspaikan saamiselle on laatu ja määrä, kun meillä on kuitenkin yli 180 SM-, PM-, EM- ja MM-mitalia, harmittelee Pentti Korhonen.

Määrätietoisesta junioritoiminnasta lisätodisteita ovat tuoneet myös seuraavat sukupolvet. Tämän hetken kirkkaimpana tähtenä loistava Kari Vehniäinen on voittanut jo 25 henkilökohtaista mestaruutta pääasiassa jääradalla, mutta myös road racingissa.

Pentti Korhonen vauhdissa Isle of Manin radalla, jossa on sadan vuoden aikana menehtynyt moni ajaja.
Pentti Korhonen vauhdissa Isle of Manin radalla, jossa on sadan vuoden aikana menehtynyt moni ajaja.Konneveden moottorikerho.

Menestys luo menestystä

Pikkupoikana Vehniäinen seurasi tarkasti Ilkka Heinäahon komeaa endurouraa ja kävi huoltoaseman pihassa katsomassa, kun Ilkka tuli tankkaamaan. Heinäaho on voittanut 22 SM-kultaa ja kahminut mitaleita neljällä vuosikymmenellä.

Kerho on antanut minulle merkittävät pohjat tälle harrastukselle.

kari Vehniäinen

– Aika nopeasti ajauduin porukkaan mukaan. Moottorikerho on antanut minulle merkittävät pohjat tälle harrastukselle. Hyviä kavereita, valmentajia ja neuvojia, jotka ovat auttaneet uralla eteenpäin. Se on kerhon merkitys, kiteyttää Vehniäinen.

– Totta on, että menestys luo menestystä ja aina kun vanha kaarti lopettelee, niin aina sitä tietämystä tulee nuorille, vahvistaa Pentti Korhonen.

Uusia nuoria kavereita on tulossa kerhon toimintaan ja lisääkin vielä mahtuu. Kari Vehniäinen arvioi kerhon tulevaisuuden ja menestyksen vahvaksi.

Pettymyksiäkin Pentti Korhosen mukaan viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu. Muun muassa se, kun pieni kerho joutui 70-luvun öljykriisin aikana kieltäytymään kilpailutoiminnasta joksikin aikaan.

– Niin kuin sillä olisi öljykriisi ratkaistu. Meillä oli myös aika pitkällä moottoriurheilupainotteisen lukion saantiKonnevedelle, mutta sekin kaatui harjoituspaikan valituksiin.

Ilkka Heinäaho voitti Harjun TT-ajon 1971.
Ilkka Heinäaho voitti Harjun TT-ajon 1971.Konneveden moottorikerho.