1. yle.fi
  2. Uutiset

Verotusneuvos Hirvonen: Toimenpiteet pitää kohdistaa kotimaahan

Panama-papereita Yle A-studiossa kommentoinut verotusneuvos Markku Hirvonen kiinnittäisi huomion niihin, jotka veroparatiiseja teollisuusmaissa hyödyntävät. Vuoto ei yllättänyt Keskusrikospoliisia.

Panaman paperit
Markku Hirvonen ja Markku Ranta-Aho
Markku Hirvonen ja Markku Ranta-AhoYle

Veroparatiiseja on taivuteltu ja painostettu avaamaan käytäntöjään. Verotusneuvos Markku Hirvonen katsoo, että olisi aika kääntää katse kotimaahan.

– Pitää vaikuttaa niihin, jotka täällä teollisuusmaissa hyödyntävät tätä järjestelmää. Meillä on koko tämä laaja finanssisektori, joka käyttää sitä hyväkseen täysin häikäilemättömästi.

Hirvonen arvioi vuonna 2010 eduskunnan tarkastusvaliokunnalle laatimassaan raportissa, että suomalaiset jättävät ilmoittamatta verottajalle ulkomailta saamiaan tuloja 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Nordean rooli Panaman papereissa ei Hirvosta yllätä.

– Olen ollut jokseenkin vakuuttunut, että tämä Nordea Luxemburg on yksi suurimpia kanavia, jonka kautta Suomesta lähtee leviämään varoja verottajaa pakoon.

Poliisikaan ei yllättynyt

Yllätyksenä vuoto ei tullut myöskään Keskusrikospoliisin talousrikostutkintalinjan päällikkö Markku Ranta-aholle. Vuodoissa on kuitenkin tutkinnan kannalta ongelma.

– Lähtökohtaisesti se, millä tavoin tällainen tieto on saatu ja hankittu eli onko se myös poliisin hyödynnettävissä esitutkinassa Jos tieto on saatu esimerkiksi rikoksen kautta, se voi pahimmassa tapauksessa olla hyödyntämiskiellossa.

Hän toivoo, että materiaali saadaan jossain vaiheessa käyttöön, mutta ei lähde vielä arvailemaan tulevia toimenpiteitä.

– Verottajalla on tässä varmasti suuri intressi. Jos verottaja omissa toimissaan havaitsee sellaista rikollista toimintaa, joka kuuluu tutkia, niin sitten katsotaan se poliisin keinoin sen jälkeen.

Ranta-aho katsoo, että Suomessa on oltu veroparatiisien suhteen liian sinisilmäisiä.

– Tällainen paljastus opettaa, että näitä pitää katsoa tarkemmin.

Markku Hirvosen mukaan sinisilmäisyys vaivaa edelleen.

– Esimerkiksi hallintarekisterin laajentamista on perusteltu sillä, että kansainvälinen tietojenvaihto hoitaa sitten verovalvonta puolen. Tämä ei ole kuitenkaan aukotonta ja toisekseen nämä tiedot eivät hyödytä mediaa ja suurta yleisöä.

Suomen verohallinnossa on hänen mukaansa viisitoista henkilöä valvomassa yksityishenkilöiden veronkiertoa, kun vastaa luku on Ruotsissa kaksisataa ja Norjassa sata.

* Päivitys klo 22:35, juttua laajennettu.

Korjaus 5.4. klo 13.17: Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Suomi ei menetä yksityishenkilöiden veronkierron seurauksena 700 miljoonaa euroa vuodessa. Hirvonen arvioi, että 700 miljoonaa on summa, jonka suomalaiset jättävät ilmoittamatta ulkomailta saamiaan tuloja.

Lue seuraavaksi