1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuorten uusavuttomuuskeskustelu ei hiljene – sama mantra toistuu vuosikymmenestä toiseen

Nuorten uusavuttomuudesta käytävä sananvaihto velloo mediassa ja netin keskustelupalstoilla. Yleensä väittely tiivistyy kliseiseksi nuorison avuttomuuden kauhisteluksi: eiväthän ne osaa keittää edes perunoita!

Kotimaan uutiset
Nuorisoa moititaan uusavuttomiksi. Enää ei osata keittää edes pottuja.
Juha Hintsala / Yle

Uusavuttomuudella tarkoitetaan yleensä nuorten aikuisten kyvyttömyyttä selvitä kodinhoidosta ja muista arkisista asioista. Mutta onko esimerkiksi perunoiden keittäminen enää tätä päivää, varsinkaan kun pottu ei edes maistu nykynuorille.

Yleensä nuoria kritisoidaan siitä, että he eivät osaa laittaa kotiruokaa, pestä pyykkiä tai tehdä pieniä kodin korjaustöitä. Nuorilta löytyy kuitenkin sellaisia taitoja, mitä arvostelijat eivät itse hallitse. Syntipukiksi ei enää mukisematta suostuta, siihen nuorilla on omat kanavansa.

Voiko olla uusavuton, jos on näppärä tietokoneen kanssa, mutta ei osaa tehdä jauhelihakastiketta? Entä jos osaa tehdä kastikkeen, mutta ei saa tietokonetta päälle? Onko silloin avuton, vai sitäkään? sitaatti netin keskustelupalstalta

– Yleistystä en kyllä tekisi. Meillä on hyvin pystyviä ja osaavia nuoria, mutta toisaalta myös niitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea arjen askareisiin ja oman elämän hallintaan, sanoo Oulun tyttöjen talon johtaja Maarit Saarnivala.

Enää ei ole itsestään selvää, että oma ydinperhe valmistaisi nuoren itsenäiseen elämään.

Maarit Saarnivala

– Tietyt perustavat elämäntaidot eivät ole muuttuneet miksikään ja mielestäni niitä pitää myös osata arvostaa. Isompi ongelma on siinä, mistä nämä taidot tänä päivänä opitaan. Kun muistelee omaa nuoruuttaan, niin jo silloin vanhemmat ja isovanhemmat kauhistelivat nuorison avuttomuutta. Kaikkea uutta verrataan aina jokaisen sukupolven omaan elämänkäsitykseen. Se on varmaan sellainen mantra, joka tulee toistumaan vuosikymmenestä toiseen.

Yksinäisyys uusavuttomuutta suurempi haaste

Maarit Saarnivalan mielestä nuorilta vaaditaan nykyään melkoista henkistä vahvuutta. Nuoren ihmisen pitää olla hyvin tietoinen, mitä elämältään haluaa ja mistä haluamansa saa. Omissa valinnoissa tarvitaan vahvaa luonnetta, mutta samalla pitää myös osata suojella omaa sisintään. Kaikki on nykyään hirveän julkista ja ihmisiä arvotetaan raa’alla tavalla ulkoisten seikkojen perusteella. Myös yksin elämisen autuuden ylistys tuntuu olevan nykyään eräänlainen ihanne.

Taito sopeutua muutoksiin on välttämätöntä.

Maarit Saarnivala

– Asioita verrataan yleensä menneeseen aikaan, niihin perinteisiin taitoihin, joita oman kotikasvatuksen myötä opittiin. Perheet ovat kuitenkin muuttuneet ja enää ei ole itsestään selvää, että oma ydinperhe valmistaisi nuoren itsenäiseen elämään. Vastuu asioista on nykyään yhä enemmän nuorella itsellään. Yksinäisyys on aikamme suurin haaste. Yksin ei pärjää kukaan, kaipaisinkin enemmän yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä.

Sopeutuminen nopeisiin muutoksiin on elämäntaitoa

Nykyään elämän suuret valinnat pitää osata tehdä jo nuorella iällä. Jos mieli myöhemmin muuttuisi ja haluaisi vaihtaa ammattia, tuo muutos on tehty vaikeaksi.

– Asiat muuttuvat yhteiskunnassa nopeasti. Nykyään elämä on sellaista, että taito sopeutua muutoksiin on välttämätöntä. Aikaa sopeutumiseen on paljon vähemmän kuin omassa nuoruudessani, Maarit Saarnivala pohtii.

Vahvuus ja voima löytyvät osaltaan menneisyydestä.

Maarit Saarnivala

– Tässä hetkessä täytyy olla mukana, mutta toisaalta meidän vahvuus ja voima löytyvät osaltaan menneisyydestä. Näiden tekijöiden hyvä yhdistäminen onkin paras keino elämässä selviytymiseen. Otetaan vanhat hyvät keinot käyttöön, mutta samalla ymmärretään että asiat ja ihmiset muuttuvat.

Omat vahvuudet käyttöön

Kaikilla meillä tekemisen taidot ovat hyvin yksilöllisiä. Toinen osaa jotain toista mitä toinen ei hallitse. Jokaisen pitäisi pystyä löytämään omat vahvuutensa ja myös käyttämään niitä. Sen myötä pystytään vaikuttamaan omassa elämässä pärjäämiseen merkittävästi.

– Nuoret osaavat paljon sellaisia asioita, joita me vanhemmat emme hallitse. Tärkeintä olisi, että jokaisen nuoren siivet kantaisivat, kun omaa elämää lähtee rakentamaan. Elämästä tulisi selvitä ja siitä pitäisi pystyä myös nauttimaan. Tänä päivänä me elämme aivan toisella tavalla haastavassa maailmassa kuin vanhempamme ovat eläneet, summaa Maarit Saarnivala.

Lue seuraavaksi