Asiakkaina globaaleja teollisuusjättejä – Suomessa työ ei vain edisty: "Tuntuu, että täällä kenenkään ei haluttaisi menestyvän"

Ulkomaisten osaajien houkuttelu Suomeen on yrittäjän mukaan hankalaa. Kotimaan verotuksen vuoksi 6 000 euroa kotimaassaan ansaitsevalle yhdysvaltalaiskoodaajalle tulisi maksaa Suomessa lähes 12 000 euron bruttopalkkaa, jotta käteen jäävä osuus pysyisi samana.

Kotimaa
Näkymä Technopoliksen tornista.
Kalevi Pitkäkangas / Yle

Kuopiolaisyrittäjä Pasi Tuomainen pitää yrittämistä Suomessa "hullun hommana".

Tuomaisen perustama Arction tekee datan visualisointiin liittyviä ohjelmistojen kehityspaketteja. Niille on tarvetta esimerkiksi tutkimuksessa, teollisuudessa, terveydenhuollossa sekä erilaisten prosessien havainnollistamisessa ja valvonnassa.

Yhtiön tähänastinen referenssilista on hengästyttävä. Noin viidensadan asiakkaan joukossa ovat muun muassa teknologiajätti Samsung, tekniikan monialayhtiö Siemens, valaistusjätti Osram ja lentokonevalmistaja Airbus, lentokonevalmistaja Boeing, tietokoneyhtiö Intel ja monialatoimija Mitsubishi.

Suomessa asiakkaita on vain kaksi.

Ei ole olemassa mitään syytä, miksemme tekisi kauppaa Suomessa

Pasi Tuomainen

– Ei ole olemassa mitään syytä, miksemme tekisi kauppaa Suomessa. Se ei vain onnistu, Tuomainen puuskahtaa.

Tuomainen kertoo olleensa yhteydessä suomalaisiin potentiaalisiin asiakkaisiin, mutta tulleensa usein torjutuksi.

– Ei riitä, että on näyttöä maailmalta. Tuntuu suorastaan, että täällä kenenkään ei haluttaisi menestyvän, Tuomainen ihmettelee.

Myös yrityksensä kehitystyön Tuomainen kertoo tehneensä pääosin omin varoin. Yhteiskunnan tuki on ollut vähäistä.

– Ainoa tuki oli ELY-keskuksen myöntämä pieni summa, jonka avulla saimme kehitettyä tuotantomme automatisointia. Käytännössä se kattoi noin kolmasosan yhden hengen vuoden aikana tekemästä työstä, Tuomainen laskee.

Ulkomaisten työntekijöiden saaminen kiven alla

Vuonna 2007 perustetun yrityksen henkilöstömäärä on kasvanut tähän mennessä yhdestä kymmeneen henkeen. Tarvetta olisi jatkuvasti enempäänkin. Spesifillä alalla toimiessa rekrytoinnissa on kuitenkin vaikeutensa. Tuomaisen mukaan Suomi ei tällä hetkellä houkuttele ulkomaisia osaajia.

Mies näppäimistön ja ison näytön äärellä
Arctionin ohjelmistoilla voidaan havainnollistaa esimerkiksi lämpötilaeroja maastossa. Käytössä niitä on muun muassa valtioiden maanpuolustuksessa.Anu Pöntinen / Yle

– Osaamista olisi esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, mutta Suomen verotuksen takia heitä on mahdotonta saada tänne. Jos koodaaja saa Yhdysvalloissa 6 000 – 8 000 euroa kuussa ja veroprosentti on 5, Suomessa saman palkkatason saavuttamiseksi tulisi maksaa verojen vuoksi lähemmäs 12 000 euron bruttopalkkaa. Työnantajakustannuksineen henkilön kustannus yritykselle olisi noin 20 000 euroa.Yhtälö ei oikein toimi.

Kotimaistenkin osaajien palkkaaminen on Tuomaisen mukaan harkittava tarkkaan.

Palkkaa maksan mielelläni

Pasi Tuomainen

– Palkkaa maksan mielelläni, mutta sotu-kulut ovat niin korkeat, että tarvittavien työntekijöiden palkkaamiseen ei ole varaa.

Hallituksen kilpailukykysopimusta Tuomainen odottaa suurella mielenkiinnolla.

– Ensimmäisen sairauspäivän karenssi on ainakin ehdottoman tervetullut. Toivottavasti sopimus saadaan pikaisesti kasaan, sillä tämä olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta sitten.

Perhesyyt pitävät Suomessa

Arctionin liikevaihto viime vuonna oli noin 650 000 euroa. Miljoonan euron ylitys on tavoitteena tänä vuonna. Tällä hetkellä yritys suuntaa esimerkiksi kaiken markkinointinsa kokonaan ulkomaille; Pohjois-Amerikkaan, Keski-Eurooppaan ja Britteihin.

Ketään ei tarvitsisi pitää "hulluna" siksi, että hän on yrittäjä

Pasi Tuomainen

– Ei helppoa rahaa ole olemassakaan, mutta näillä alueilla esimerkiksi erilaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin tuntuu olevan saatavilla paljon paremmin rahaa kuin Suomessa.

Myös oman konttorin siirtäminen ulkomaille on vakavassa harkinnassa. Suomessa Tuomaisen ovat tähän saakka pitäneet lähinnä perhesyyt.

– Onhan Suomessa hyviäkin puolia. Turvallisuus, rehellinen toimintakulttuuri ja elämisen helppous. Mutta toivoisin, että jatkossa yrittäjyys voisi olla hieman houkuttelevampi vaihtoehto. Ketään ei tarvitsisi pitää "hulluna" siksi, että hän on yrittäjä.