Puolen miljoonan pöntön rajapyykki rikki – Ylen kampanja hurjassa vauhdissa

Äkäslompolon lumihangilla esitetty hullu idea miljoonasta linnunpöntöstä on saanut siivet alleen. Rekisteröityjä pönttöjä löytyy nyt kaikista Manner-Suomen kunnista.

Kotimaa
Nainen riustaa lnnunpönttöä puuhun.
Heli Mäkikauppila / Yle

Kuukausi sitten aloitettu Miljoona linnunpönttöä -projekti on päässyt tavoitteessaan jo puoliväliin. 500 000 rekisteröidyn pöntön raja ylittyi tänään tiistaina aamulla.

Idean isä, Ylen luontotoimittaja Juha Laaksonen yllättyi näin huikeasta vauhdista.

– Vähän yli kuukaudessa. Se on yllättänyt kyllä kaikki. Me toivoimme tietysti suurta ja hyvää vastaanottoa, mutta tämä on ollut fantastista, Laaksonen hämmästelee tyytyväisenä.

Miljoonan pöntön rajaa hän ei uskalla edes arvata, koska 500 000 rajan odotettiin ylittyvän vasta joskus kesällä. Lopullinen määrä voi olla mitä tahansa, koska projekti päättyy vasta toukokuussa 2017.

Rekisteröityjä linnunpönttöjä löytyy nyt jokaisesta Manner-Suomen kunnasta. Eniten niitä on Kouvolassa, 10 883. Toisena on Joensuu 9 335 pöntöllä ja kolmantena pönttöilee Hämeenlinna. Siellä on 8 798 asuntoa.

Pönttöjä tehdään talkoilla, ryhmissä ja kerhoissa

Laaksosen arvion mukaan valtavan pönttörakentamisen innon takana on monta tekijää.

– Ehkä tässä pitää ajatella, että suomalaiset ovat sitten kuitenkin aikamoista luontokansaa. Ehkä metsien tila on puhuttanut, kun ei ole kolopuita ja vanhoja puita.

– Ja on löytynyt tällainen yhteisöllisyys.

Pönttöjä on tehty talkoilla erilaisissa ryhmissä, kerhoissa, yhdistyksissä, pihapiireissä, jopa toreilla. Se on koonnut perheet ja joukot yhteen.

Tärkeintä on se, että linnuille luodaan turvallinen pesäpaikka, missä ne voivat onnistuneesti pesiä.

Juha Laaksonen

Erityisesti Laaksonen kiittelee juuri sitä, että niin suuri määrä ihmisiä on lähtenyt mukaan.

– Me osuimme hienoon saumaan. Olemme ruokkineet pääoman, mikä on tarttunut ihmisiin.

Vielä ehtii – pönttöily on koko vuoden harrastus

Tähän mennessä pönttöjä on rakennettu eniten tiaisille, mutta joukossa on asuntoja myös pöllöille ja muille isommille linnuille. Laaksosella on oma toive rakentajille.

– Toivon, että on tehty kottaraisen pönttöjä.

Projektin Facebook-sivuilla (siirryt toiseen palveluun) käydään vilkasta keskustelua pönttöjen rakentamisesta ja ripustamisesta.

– Siellä ihmiset keskustelevat keskenään, millaisia niksejä, kikkoja ja kuinka paljon on rakennettu. Siellä on kaikennäköisiä arkkitehteja liikkeellä.

Samalla Juha Laaksonen muistuttaa, että kaikesta koko kansan tapahtumasta huolimatta tässä on kyse linnuille rakennettavista turvallisista koloista.

– Tärkeintä on se, että linnuille luodaan turvallinen pesäpaikka, missä ne voivat onnistuneesti pesiä. Ettei leikitä sillä pönttöhommalla.

Pönttöjä ehtii ripustaa aina. Laaksosen mukaan ei haittaa edes se, että pöntön laittaa vasta kesällä puuhun.

– Onhan se sitten siellä valmiina ensi vuotta varten. Ja toimiihan se talvihotellina.

Äkäslompolon lumilta koko kansan projektiksi

Ajatus pönttöprojektista sai ensiesityksen julkisena ideana, kun Juha Laaksonen esitteli jo jonkin aikaa kypsyneen ajatuksen Äkäslompolossa kollega Juha Blombergille.

– Sanoin Juhalle, että miten saisimme kansa liikkeelle ja rakentamaan pönttöjä.

Taustalla oli huoli metsien pesäkolojen puutteista ja kaupunkipuistosta, joissa on liian vähän koloja. Siitä se sitten lähti.

– Mutta en olisi uskonut. Yle on onnistunut tekemään sen. Se on kaikkien ansiota.

Pönttömestarilla itsellään on metsissä noin 50 pönttöä. Kymmenkunta niistä on tänä vuonna rakennettuja uusia pönttöjä ja loput vanhoja, pesimäkunnossa olevia.

– Mutta lupaan tehdä kesän aikana parikymmentä uutta pönttöä.