Aika pysähtyi Lapualla kello 7.42 – patruunatehtaan räjähdys täytti uutiset 40 vuotta sitten

Lapuan Patruunatehtaan räjähdysonnettomuus vavisutti koko kauppalaa tiistaiaamuna 13. huhtikuuta 1976 kello 7.42. Ylen arkistoista löytyvät alueuutislähetyksiin tuona ja seuraavina päivinä tehdyt uutiset. Ne kertovat koruttomasti räjähdyksestä ja kaikesta, mitä sen jälkeen tapahtui.

Kotimaa
Lapuan Patruunatehtaan museo
Lapuan Patruunatehtaan kellokortin leimauslaite on pysähtynyt museossa aikaan 7.42.Tarmo Niemi / Yle

Yle Pohjanmaan kellarissa paksun panssarioven takana on metreittäin arkistomappeja. Niissä ovat uutissähkeet ajalta ennen tietotekniikkaa.

Yhdessä mapissa ovat Etelä-Pohjanmaan alueuutiset huhtikuusta kesäkuuhun 1976. Siis viikoilta Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen jälkeen. Meille, jotka tutkimme mappeja nyt 40 vuotta onnettomuuden jälkeen, kyse on historiasta. Tuon ajan toimittajille kyse oli työtehtävistä, jotka tavallisena alkanut tiistai toi eteen.

Puhelinsoiton perässä Lapualle

Yleisradion aluetoimituksissa Seinäjoella ja Vaasassa raportoitiin keväällä 1976 jokakeväiseen tapaan maataloudesta, myrskytuhoista, katujen kevätsiivouksesta, kulttuurista.

Tiistaille 13. huhtikuutakin oli toimituksessa todennäköisesti tehty ennalta suunnitelmat – kunnes aamun kello 7.42 tapahtumat Lapualla muuttivat ne.

Tässä Etelä-Pohjanmaan alueuutislähetyksessä kerromme Lapuan Patruunatehtaan tämän aamuisesta räjähdyksestä. Onnettomuudessa on kuollut 43 henkilöä, lisäksi viimeisten tietojen mukaan 40 henkilöä on loukkaantunut.  (Etelä-Pohjanmaan alueuutiset 13.4.1976)

Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä tuli toimitukseen Seinäjoelle tieto hyvin pian tapahtuneen jälkeen puhelimitse. Saman tien toimittaja ja äänitarkkailija lähtivät kohti Lapuaa, missä oltiin jo ennen puolta yhdeksää.

– Ei me tiedetty yhtään mitään muuta, kuin että siellä on pamahtanut ja että on tapahtunut jotain suurta. Siitä lähdettiin, kertoo työkomennuksen saanut toimittaja Terttu Karhumaa.

Paikallinen palopäällikkö kertoo, että räjähdyksestä ei ehtinyt tulla hälytystäkään, kun asemalle kuului paukahdus. Palokunnan saapuessa paikalle koko rakennus oli maan tasalla. Toimittaja Risto Johnson.

Etelä-Pohjanmaan aluekatsaus lähetettiin radiossa 13. huhtikuuta kello 12.20, jo muutaman tunnin kuluttua räjähdyksestä. Sen toimitti Terttu Karhumaa, joka oli koostanut lähetyksen aamulla Lapualla tekemistään haastatteluista.

– Lapualla en pystynyt hahmottamaan vielä onnettomuuden kokonaisuutta. Teimme siellä mahdollisimman monta haastattelua ja sen jälkeen lähdimme Seinäjoelle koostamaan lähetystä, joka piti tehdä nopeasti. Piti vain tehdä sitä työtä, Terttu miettii.

Kuuntele tästä Etelä-Pohjanmaan aluekatsaus 13. huhtikuuta 1976 kello 12.20

Se, miten vakavasta onnettomuudesta oli kyse, alkoi selvitä vasta aamupäivän mittaan. Aamulla ainoa tieto oli räjähdys. Sen vaatimien uhrien määrä selvisi vähitellen.

Koska Lapualta tuotiin loukkaantuneita sairaalahoitoon Seinäjoelle, toimituksessa todettiin, että myös sairaalassa on jonkun käytävä. Muutama puhelu, haastateltavien sopiminen ja matkaan. Terttu lähti.

Hirveän monet ihmiset olivat hätääntyneitä ja meillä oli väylä, jolla tietoa välittää.

Terttu Karhumaa, toimittaja

Sairaalassa vastassa oli loukkaantuneita ja järkyttyneitä, mutta selviytymisestään kiitollisia ihmisiä.

– Se oli jo paljon vaikeampi tilanne, kun näki, että ihmiset kärsivät ja tiesi tapahtuneen taustat. Ei silloin ollut kriisikulttuuria, kuinka käyttäydytään ja mihin mennään. Silloin vaan ajateltiin, että tietoa pitää saada eteenpäin. Hirveän monet ihmiset olivat hätääntyneitä ja meillä oli väylä, jolla tietoa välittää.

Etelä-Pohjanmaan aluekatsaus 13. huhtikuuta 1976
Etelä-Pohjanmaan aluekatsaus 13. huhtikuuta 1976Hanne Leiwo/Yle

Myös Lapualla seurattiin pelastustöiden etenemistä.

Punainen Risti perusti Lapualle Liuhtarin koululle tilapäissairaalan, jonka vuodeluku oli aluksi 20. Paikkoja on varauduttu lisäämään iltaan mennessä sadaksi. Iltaruokailu on varmistettu jo 50 henkilölle. Punaisen Ristin henkilökunta joutuu huolehtimaan erityisesti lapsista, joita on jäänyt runsaasti orvoiksi. Onnettomuuden uhrit ovat valtaosin noin 30 vuoden ikäisiä naisia. (Etelä-Pohjanmaan alueuutiset 13.4.1976)

Onnettomuutta seuraavana päivänä 14. huhtikuuta alueuutislähetys on pelkkää Lapuaa. Päivän mittaan uhrien lukumäärä on täsmentynyt edellispäiväisestä, vaikka virheellinen se on edelleen. Uutisissa sanotaan 41, kun lopulliseksi viralliseksi tiedoksi vahvistetaan myöhemmin 40.

Toimitus jatkaa myös Lapualle saapuneen tutkijalautakunnan työn seuraamista raportilla ja kertoo Lapualle virranneen surunvalitteluja sekä avuntarjouksia eri tahoilta. Ihmiset ovat myös tarjoutuneet adoptoimaan onnettomuudessa orvoksi jääneitä lapsia.

Myös raha nousee uutisiin inhimillisen tragedian rinnalle:

Valtio ryhtyy maksamaan avustuksia ja korvauksia onnettomuudesta kärsineille. Valtioneuvosto on tänään päättänyt irroittaa näitä avustuksia ja korvauksia varten yhteensä 600 tuhatta markkaa. Räjähdyksessä surmansa saaneet tullaan hautaamaan valtion kustannuksella. (Etelä-Pohjanmaan alueuutiset 14.4.1976)

Viikkoa ennen vappua vuonna 1976 koko Suomi hiljentyi Lapuan räjähdyksen uhrien muistoksi. Lapuan kirkkopihalle kokoontui yli 5 000 ihmistä jättämään jäähyväisensä surmansa saaneille.

40 arkkua ja 5000 surijaa

Meleenpainuvimpia kuvia patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta ovat kuvat uhrien yhteisestä siunaustilaisuudesta. Uhrien hautajaispäivä tiedetään kertoa alueuutisissa heti 14. huhtikuuta. Siunaamisen tulisi Lapuan kirkkomaalla toimittamaan Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola lauantaina 24. päivä.

Hautajaiset televisioidaan ja radioidaan suorana lähetyksenä. Niihin tulee niin paljon ihmisiä, että osa lapualaisistakin katsoo ne kotona televisiosta. Surun yhteisyys kuuluu myös uutisissa.

”Lapuan pitäjässä pidetään kaikki vähittäiskaupat suljettuna tämän viikon lauantaina. Tämä päätös on tehty siksi, koska kyseisenä lauantaina pidetään Lapuan Patruunatehtaan onnettomuudessa surmansa saaneiden hautajaiset. Vähittäiskauppiaat toivovatkin, että lapualaiset huomioisivat liikkeiden kiinniolon ja tekisivät ostoksensa ajoissa.” (Etelä-Pohjanmaan alueuutiset 21.4.1976)

”Lapualla on järjestetty siivoustalkoot tämän päivän aikana. Kaikki koululaiset ja yksityiset henkilöt ovat siivonneet Lapuan keskustaa aloittaen puolelta päivin. Lapualle on myönnetty erikoislupa siihen, että lauantain vapaapäivä myönnetään työpäiväksi koululaisille. Tämä siksi, että useiden koululaisten omaisia on haudattavana tuolloin.” (Etelä-Pohjanmaan alueuutiset 22.4.1976)

Poliiseja Lapuan patruunatehtaan raunioilla.
YLE / Kalle Kultala

Vahinkoja 140 kiinteistössä

Huhtikuun 20. päivä uutiset kertovat, että työt patruunatehtaalla on saatu osin käynnistymään. Myös onnettomuuden tutkijalautakunta puolustusministeri Ingvar S. Melinin johdolla jatkaa työtään räjähdyksen syyn selvittämiseksi. Sen työskentelystä uutisoitiin toukokuun lopulla seuraavasti:

”Lapuan räjähdysonnettomuuden tutkijalautakunta arvelee pystyvänsä selvittämään onnettomuuden syyt yksityiskohtaisesti. Viime kuussa sattuneen onnettomuuden tukimustyö jatkuu poliisin ja puolustusvoimien laboratorioissa sekä Lapualla. Selvittelytyö vie kuitenkin paljon aikaa. Tutkimusmateriaalia on kertynyt paljon, pääesikunnan ilmoituksen mukaan monia kuorma-autollisia.” (Etelä-Pohjanmaan alueuutiset 24.5.1976)

Etelä-Pohjanmaan alueuutisten (29.4.76) mukaan onnettomuudessa vaurioitui yli 140 kiinteistöä. Valtioneuvoston päätöksellä Lapualle ohjataan 14 miljoonaa markkaa patruunatehtaan tuotannon turvaamiseen, onnettomuudessa vaurioituneiden rakennusten korjaamiseen ja uusien rakentamiseen. Uudet tilat päätettiin sijoittaa noin kolmen kilometrin päähän Lapuan keskustasta.

Suomen Punainen Risti merkittävä auttaja

Yksi merkittävistä taloudellisen tuen lähteistä uhrien omaisille oli Suomen Punaisen Ristin katastrofirahasto, jonka kautta kertyi varoja kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa markkaa. Sijoitettuina nämä avustukset venyivät jopa 20 miljoonaksi markaksi, millä muun muassa rahoitettiin onnettomuuden uhrien lasten kouluttautumista.

”Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston keräys Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudessa loukkaantuneiden ja uhrien omaisten auttamiseksi on päättynyt. Tämän hetken arvioidfen mukaan katastrofirahaston tileille on kertynyt noin kolme miljoonaa markkaa. Apua on jo jaettu noin 300 tuhatta markkaa.” (Etelä-Pohjanmaan alueuutiset 24.5.1976)

SPR:n ohella lukuiset muut organisaatiot, vapaaehtoisryhmät ja viranomaiset työskentelivät räjähdysonnettomuuden uhrien perheiden auttamiseksi. Tarpeita oli monia ja niitä kartoitettiin kiertämällä omaisensa menettäneissä perheissä heti onnettomuutta seuraavina päivinä.

Kulttuurikeskus Vanhan Paukun kahvila
Kulttuurikeskus Vanhan Paukun kahvila. Keskellä tilaa seisova patruunatehtaan aikainen prässi, josta ravintola on ottanut nimekseen "Ravintola Iso Prässi".Tarmo Niemi / Yle

Lapuan sosiaalitoimeen perustettiin uusia kodinhoitajien virkoja pian onnettomuuden jälkeen. Toimistovirkailija ja sosiaalitarkkailija saatiin palkata kesäkuussa. Kodinhoitajille oli työtä äidittömiksi jääneissä perheissä, joista osassa käytiin päivittäin, osassa harvemmin.

”Lapualle otetaan välittömästi kolme tilapäistä kodinhoitajaa Lapuan onnettomuuden uhrien perheisiin. Samanaikaisesti kauppalanhallitus esittää valtuustolle kolmen kodinhoitajan ja yhden johtavana kodinhoitajanvakinaisen viran perustamista. Tähän virkojen perustamiseen tarvitaan erikoislupa sosiaalihallitukselta. ” (Etelä-Pohjanmaan alueuutiset 23.4.1976)

Seinäjoen keskussairaalaan tuotiin onnettomuuspäivänä kolmisenkymmentä potilasta Lapuan räjähdyspaikalta. Sairaalassa käynnistettiin välittömästi aamulla katastrofitoiminta, ja henkilökuntaa hälytettiin töihin lisää. Toimittaja Terttu Karhumaa

Lapualla toteutettuja pelastustoimia käytiin läpi onnettomuuden jälkeen Suomen Punaisessa Ristissä ja viranomaisten toimesta. Samalla pohdittiin, miten niitä voitaisiin vielä tehostaa. Samaa pohdintaa käytiin kesäkuussa, mistä uutisoitiin seuraavasti:

”Lapualla on tänään koottu kokemuksia pelastustoiminnan järjestelyistä patruunatehtaan onnettomuuden yhteydessä. Hälytystoiminnan osalta todettiin, että radioyhteyksiä on kehitettävä. Myös käsivälitteisten puhelujen välittämiseen täytyisi viranomaisilla olla mahdollisuus tavallisten linjojen tukkeutuessa. Keskusteluissa todettiin, että jokaisella pelastusviranomaisella täytyisi olla tiedottaja, jotta varsinainen pelastustoiminta ei häiriytyisi.” (Etelä-Pohjanmaan alueuutiset 7.6.1976)

"Heillä on ollut paljon tukijoita ja mukanakulkijoita"

Lapuan räjähdysonnettomuuden muistomerkki Ero
Lapuan räjähdysonnettomuuden muistomerkki "Ero". Suunnittelu arkkitehti Markku KoskinenTarmo Niemi / Yle

Olemme kuunnelleet onnettomuuspäivän radiolähetykset yhdessä Tertun kanssa. Hän ensimmäistä kertaa niiden toimittamisen jälkeen. Ohjelmat saavat hiljaiseksi meidät molemmat.

Työ on työtä ja uutinen uutinen. Tässäkin työssä joutuu välillä tilanteisiin, jotka jättävät jälkensä koko elämään.

– Kauhean surullinen mieli on joka kerta, kun näen dokumentteja ja ohjelmia tästä onnettomuudesta. On se raskas asia heille kaikille, joita se kosketti. Onneksi heillä on ollut paljon tukijoita ja mukanakulkijoita matkallaan.