Vuoden pakolaismies Ali Giray kotouttamisesta: Pyydä asennemuutosta, älä vaadi

Joensuulainen yrittäjä Ali Giray on vuoden pakolaismies. Suomen Pakolaisapu perustelee valintaansa muun mussa Girayn yhteiskunnallisella aktiivisuudella ja sinnikkäällä yrittäjyydellä. Ali Giray auttaa nykyisin muita maahanmuuttajia yrittäjän tielle.

Kotimaa
Pizzayrittäjä Ali Giray
YLE / Tapio Laakkonen

Suomen Pakolaisapu on valinnut joensuulaisen Ali Girayn vuoden pakolaismieheksi. Hän on Turkin kurdi, joka tuli Suomeen perheen yhdistämisen kautta 11-vuotiaana 1990-luvun alussa.

Ali Giray on koulutukseltaan tradenomi. Giray johtaa perustamaansa tulkkikeskusta ja pizzaketjua. Hän työllistää joko suoraan tai välillisesti kuukaudessa parhaimmillaan jopa lähemmäs 100 ihmistä.

Minä olen ottanut tehtäväkseni opettaa sitä heille.

Ali Giray

Mies sanoo, että tällä hetkellä hänelle on tärkeätä auttaa maahanmuuttajia yrittäjiksi. Kaikki tieto, mikä yrittäjillä on Suomessa ilmaiseksi saatavilla, ei saavuta maahanmuuttajia.

– Se kaikki tieto ja mahdollisuudet. Ne eivät saavuta maahanmuuttajia. Kielitaito ja kulttuurierot ovat yhdet tekijät, mutta minä olen huomannut eron, mitä merkitsee yrittäjälle, jos on se tieto tai ei ole.

– Minä olen ottanut tehtäväkseni opettaa sitä heille ja välittää sitä tietoa heille. Ja olen saanut hyviä tuloksiakin siitä, Ali Giray kertoo.

Särjetyt ikkunat ja polttoyritys

Nykyisin reilu kolmekymppinen mies on ehtinyt kiertää perheensä kanssa Suomea ristiin ja rastiin. Ennen Joensuuta Giray on asunut muun muassa Salossa, Mikkelissä, Riihimäellä, Kouvolassa ja Imatralla.

Kaikki suomalaiset eivät ottaneet Girayn kurdiperhettä avosylin vastaan. Mikkelissä perheen ravintolan ikkunat hajotettiin kerran viikossa ja Imatralla pitseria yritettiin polttaa.

Se oli sitä 1990-lukua, jolloin tämä oli vähän yleisempää kuin tänä päivänä.

Ali Giray

– Se oli sitä 1990-lukua, jolloin tämä oli vähän yleisempää kuin tänä päivänä. Suomalaisilla ei kyseisillä paikkakunnilla ollut ehkä niin paljon kokemuksia eri kulttuureista ja kulttuurin edustajista.

Ali Giray kommentoi tuon ajan tapahtumia diplomaattisesti. Hän puhuu siitä, että miten jotkut reagoivat ja toimivat, kun tulee oman elämän polun varrella kulttuurisia yhteentörmäyksiä.

– Joillakin tuli vähän aktiivisemmin esille, ja sitten he purkivat niitä eri tavalla. Monesti meihin.

On eri asia pyytää kuin vaatia

Ali Giray sanoo, että kotoutumiseen voidaan vaikuttaa hyvin pienillä asennemuutoksilla. Esimerkiksi jos ihmistä pyydetään antamaan kaikkensa, se on eri asia kuin jos häntä vaaditaan antamaan kaikkensa.

– Jos pyydetään antamaan kaikkensa, voi olla että pystyy antamaan sata prosenttia. Mutta jos vaaditaan antamaan sata prosenttia, voi olla, että hänellä on tarjota vain kymmenen prosenttia. Ota tai jätä.

Tämä on yhteisö, jossa minäkin tulen toivon mukaan vanhenemaan.

Ali Giray

– Jos maahanmuuttaja tai suomalainen tuntee itsensä tervetulleeksi tähän yhteisöön ja ottaa sen omakseen, niin ihmisellä voi olla enemmän antaa. Mutta jos ei tunne omakseen, niin silloin se rajoittaa, mitä on antaa tälle yhteiskunnalle.

– Olen tutustunut erilaisiin suomalaisiin. Olen nähnyt hyvin kielteisesti suhtautuvia ja myös hyvin positiivisesti suhtautuvia ihmisiä. Minä olen loppujen lopuksi ymmärtänyt sen, että tämä on yhteisö, jossa minäkin tulen toivon mukaan vanhenemaan ja minun lapseni tulevat kasvamaan ja vanhenemaan. Tämä tulee olemaan heillekin paikka, missä he elivät. Meillä ei ole enää muuta kotimaata, vuoden pakolaismies Ali Giray sanoo.