Vaaratiedotteet tavoittavat kuulovammaiset muuta väestöä huonommin

Esimerkiksi radion kautta lähetetyt ilmoitukset eivät yleensä suoraan tavoita kuulovammaisia. Hätäilmoituksen tekeminen tekstiviestillä yhteen numeroon tulee todennäköisesti mahdolliseksi vuonna 2017.

Yle Uutiset viittomakielellä
Kuvaruutukaappaus Viikko viitottuna -lähetyksestä.

Vaaratiedotteita lähetetään sähköisissä tiedotusvälineissä joko alueellisesti tai valtakunnallisesti. Tiedotteiden julkaisemisesta päättää Hätäkeskuslaitos ja esimerkiksi Yle lähettää tiedotteet sellaisena, kun laitos ne sille toimittaa.

Erilaisia välineitä hätätiedotteille ovat internet, teksti-TV, televisiolähetyksiin lisättävä tekstinauha sekä radiolähetyksissä luettavat tiedotteet. Televisiossa lähetettävät ilmoitukset ovat tehokkain tapa tavoittaa väestö iltaisin, kun taas radio on tärkein väline aamuisin ja päivisin.

Kuulovammaisille näistä välineistä radio on joko osin tai kokonaan hyödytän, mikä asettaa heidät muuta väestöä heikompaan asemaan vaaratiedotteiden saamisessa. Esimerkiksi kuurojen liitto on toivonut vaaratiedotteita, jotka vielä paremmin tavoittaisivat myös kuulovammaiset.

Yksi vaihtoehto tähän voisi olla vaaratiedotteiden lähettäminen matkapuhelimiin ryhmäviesteinä, mitä pidetään kuitenkin liian kalliina. Ryhmätekstiviestien käyttöönottoa pohdittiin Hätäkeskuslaitoksessa, mutta palvelun käyttöönotosta päätettiin luopua vuonna 2008. Myöskään tekniikan kehitys ei ole laskenut kuluja riittävästi.

– Erilaisten älypuhelinsovellusten tai muiden kautta tämmöinen kyettäisiin toteuttamaan, mutta ilman merkittäviä lisäresursseja yksittäinen virasto ei tällaista pysty toteuttamaan, sanoo Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalveluista vastaava johtaja Marko Nieminen.

Operaattorien ongelmat estivät hätäviestien käytön

Maaliskuun 23. päivänä Hätäkeskuslaitos ilmoitti valtakunnallisella vaaratiedotteella, että hätätekstiviestien lähettäminen ei ole mahdollista teknisen vian vuoksi. Vika kesti kahdeksan tuntia.

– Kyseessä oli teleoperaattoreiden järjestelmissä ollut häiriö, jonka heijastevaikutuksena oli mm. se, että meillä ei ollut kykyä vastaanottaa tekstiviesteinä lähetettyjä hätäilmoituksia. Siitä syystä sitten päätettiin varoittaa väestöä, Marko Nieminen kertoo.

Hätäilmoitukset tekstiviesteillä samaan numeroon vuonna 2017

Hätätekstiviestejä käyttävät pääasiassa kuurot ja kuulovammaiset henkilöt. Jokaisella hätäkeskusalueella on käytössä oma numeronsa.

Hätäilmoituksen tekeminen tekstiviestillä samaan 112-numeroon tulee mahdolliseksi todennäköisesti ensi vuonna.

– Tämän hetken suunnitelman mukaan se olisi ensi vuoden kesällä, kun kaikki hätäkeskukset ovat siirtyneet käyttämään uutta hätäkeskustietojärjestelmää, mikäli siis aikataulu pitää. Lain mukaanhan meidän täytyy ottaa tämä uusi toimintamalli käyttöön viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tämä uusi tietojärjestelmä on otettu koko valtakunnassa käyttöön.

Nykyiseen monen numeron järjestelmään tuskaneita Nieminen muistuttaa siitä, että hätäviesti kannattaa lähettää aina, vaikka alueen numeron ei olisikaan tiedossa.

– Vaikka sen hätäilmoituksen tekisi minkä tahansa keskuksen numeroon, tarvittaessa keskukset pystyvät siirtämään tiedot keskenään hyvin sujuvasti. Ei tarvitse osata ulkoa kaikkien eri keskusten numeroita, Nieminen sanoo.