Musiikki avaa tai peittää surun – muisto menetetystä läheisestä elää sävelissä

Kun ihminen kuolee, edessä on hautajaiset ja hautajaismusiikin valinta. Musiikilla on suuri merkitys jäljelle jääneiden surun käsittelyssä.

kulttuuri
Sadepisaroita
Enja Heikkilä / Yle

Ihminen tuntee surua monista asioista, mutta läheisen kuoleman tuottama suru ja sen käsittely on eräs vahvimmista tunteista. Musiikki on keino nostaa surun tunteita käsittelyyn tai peittää niitä silloin, kun niiden käsittelyyn ei ole voimia.

Musiikin yksi työ on nostaa esiin myös tiedostamattomia tunteita, joiden tunnistaminen voi muuten olla vaikeaa. Silloin näitä tunteita voidaan myös työstää ja käsitellä.

Musiikki kuuluu olennaisena osana hautajaisiin. Perinteisissä kirkollisissa hautajaisissa musiikki on tavallisesti hyvin samantapaista. Pitkään Sotkamon kanttorina toimineen Risto Vähäsarjan mukaan on yksilöllistä, millainen musiikki auttaa surussa.

Tarvittaessa etsitään nuotit ja opetellaan laulu.

Risto Vähäsarja

– Vuosien ja vuosikymmenten kokemuksella voisin sanoa, että perinteinen surumusiikki on ihmisiä lohduttavaa. Esimerkiksi surumarssit, Tomaso Albinonin Adagio, J. S. Bachin Air ja vastaavat urkukappaleet ovat hyvin toivottuja.

Kohti kevyempää

Musiikki voi olla myös erikoisempaa, ja sellaista myös soitetaan lähiomaisten toiveesta.

– Silloin se kuitenkin palvelee tilaisuutta, vaikka se ei olisi kaikille niin tuttuakaan. Tarvittaessa etsitään nuotit ja opetellaan laulu. Muistan kyllä yhden kappaleen, johon ei nuottejakaan löytynyt, niin opettelin se kuuntelemalla levyä, sanoo Vähäsarja.

Uudemmatkin laulut ja sävelmät ovat tyyliltään hyvin samantapaisia kuin klassisemmat kappaleet.

Yleensä ihmiset ovat eniten kiintyneet siihen musiikkiin, jota he ovat itse kuunnelleet nuorina aikuisina.

Anneli Aurejärvi-Karjalainen

– Esimerkiksi kappale Mun sydämeni tänne jää on hyvin kaunis laulu, sanoo Vähäsarja.

Kirkollisissa hautajaisissa siunaustilaisuus (siirryt toiseen palveluun) noudattaa usein tiettyä kaavaa, mutta muistotilaisuudessa voidaan siirtyä jo toisenlaisiin lauluihin. Silloin voidaan laulaa yhdessä vainajan lempikappaleita, vaikka ne eivät hengellistä musiikkia olekaan, sanoo Vähäsarja.

– Saatetaan laulaa vaikka Väliaikaista, tai jos on vaikka kalastusta harrastanut, niin Vanhoja poikia viiksekkäitä.

Uskova tai uskonnoton, musiikilla on voimaa

Musiikki on hyvin voimakkaasti esillä myös uskonnottomien ihmisten hautajaisissa. Uskonnottomilla ei ole järjestäytyneen uskonnon mukaisia kaavoja hautajaisissa, mutta musiikki on mukana melkein aina.

Musiikin valinta lähtee aina ihmisten toiveista, sanoo Anneli Aurejärvi-Karjalainen. Hän johtaa yritystä, joka järjestää erilaisia elämäntapahtumiin liittyviäseremonioita (siirryt toiseen palveluun)uskonnottomille ihmisille.

Vinyylisoitin
Jaakko Vähämäki / Yle

– Valinnoissa lähdetään liikkeelle siitä, mistä musiikista vainaja on itse pitänyt, kuunnellut, mahdollisesti esittänyt ja joskus jopa itse säveltänyt.

Klassinen musiikki on suosittua myös uskonnottomien hautajaisissa, mutta mitä nuoremmasta ihmisestä on kyse, sitä laajemmalta alueelta musiikkia valitaan, sanoo Aurejärvi-Karjalainen.

– Yleensä ihmiset ovat eniten kiintyneet siihen musiikkiin, jota he ovat itse kuunnelleet nuorina aikuisina. Sellainen musiikki seuraa läpi elämän.

Surumusiikki ei ole lajiriippuvaista

Kaikista musiikin lajeista löytyy hautajaisiin sopivaa musiikkia, vakuuttaa Aurejärvi-Karjalainen.

– Se voi olla heviä, hip-hopia, mitä tahansa. Tavallisesti kuitenkin on kyse ikivihreistä kappaleista. Kotimaisista artisteista ainakin Rautavaaran, Junnu Vainion ja Helismaan kappaleet ovat suosittuja. Ihmisen elämä ja harrastukset vaikuttavat valintoihin paljon. Esimerkiksi Lappi-faneilleLapin kesätai luovutetusta Karjalasta kotoisin olevalleKarjalan kunnaillaovat suosittuja.

Kuvassa pianon koskettimistoa.
Anssi Leppänen / Yle

Musiikki sovitetaan tilaisuuden luonteeseen. Jos mielimusiikki on ollut vaikka kevyttä iloista tanssimusiikkia, sitä ei soiteta samalla tavalla kuin tanssilavalla, sanoo Aurejärvi-Karjalainen.

– Taitava soittaja sovittaa kappaleen tilanteen mukaisesti niin, että saattoväki tunnistaa melodian vainajan mielikappaleeksi. Mutta se soitetaan vakavammin ja arvokkaammin.

Elämän musiikki voittaa

Surun käsittelylle on tyypillistä se, että hautajaistilaisuudessa esitetty musiikki herättää pitkään voimakkaita tunteita.

– Jotkut eivät pysty kuuntelemaan niitä pitkiin aikoihin, koska ne tuovat liian selvästi mieleen raskaan hyvästijättötilaisuuden, sanoo Aurejärvi-Karjalainen.

Kuitenkin ennen pitkää musiikki on tehnyt oman osansa, ja ihminen voi pikkuhiljaa omaan tahtiinsa käsitellä surun tunnetta. Hän voi päästä surusta yli ja löytää uudelleen ilon – ja elämän musiikin.