Saimaalla kelpaa matkailla, jos tänne osaa ja pääsee

Itä-Suomen matkailuelinkeino kompastelee yhä yhteistyön vähyyteen. Matkailuun kuitenkin uskotaan Saimaan piirissä ja siihen investoidaan. Esimerkiksi Rantasalmella Saimaa Holiday -yritysrypäs investoi kymmenen miljoonaa euroa lomakeskukseen ja Punkaharjulla uudistetaan perinteistä Valtionhotellia.

Hotellinjohtaja Saimi Hoyer uskoo luontoon ja hyvään ruokaan matkailuvaltteina. Kuva: Paavo Koponen / Yle

Vaikka talous on kangerrellut, on kansainvälinen matkailu kasvanut lähes keskeytyksettä vuosikymmeniä. Jotta Suomessakin päästään osalliseksi kasvusta, pitää uskaltaa panostaa.

– Toiset toivovat, että olemassa olevaa kapasiteettia hyödynnettäisiin paremmin ja kehitettäisiin. Itse uskon enemmän investointeihin, jos haetaan voimakasta kasvua. Myös ne yritykset, jotka eivät itse investoi hyötyvät siitä, että investointien myötä saadaan vähän entistä enemmän kuhinaa, sanoo Itä-Suomen yliopiston matkailun opetus- ja tutkimuslaitoksen professori Antti Honkanen.

Rantasalmella uskallusta on ollut ja Saimaa Holidayn kymmenen miljoonan euron lomakeskusinvestointi on nyt loppusuoralla. Kalliorinteen ahteeseen on noussut hirsihuviloita ja korkea hirsinen elämyshotelli. Ravintolapaikkoja on yli 1200. Järvikylpylä valmistuu syyskuussa. Kahdeksan yrityksen rypäs tarjoaa monenlaisia luontomatkailupalveluita.

– Olemme tehneet kaksikymmentä vuotta systemaattista matkailutyötä ja joka vuosi on ollut vähän kasvua. Kesäsesongin lisäksi on paljon yritysten ja yhdistysten tilaisuuksia ja juhliva seurue onkin meille se kärki. Se, että on saatu näin hienot investoinnit käyntiin, on tämän Saimaa Holiday-verkoston yhteistyön kristalli, myhäilee yrittäjä Markus Heiskanen.

Yhteistyöhön ja järviluontoon uskotaan myös vanhaa Valtionhotellia uudistavassa Punkaharjun Luontomatkailu Oy:ssä.

– Punkaharju tunnetaan matkailukohteena erittäin hyvin ja Valtionhotellin on ollut yksi käyntikohde. Tilastojen mukaan Saimaan matkailuluvut ovat kasvaneet taloustilanteesta huolimatta. Myönteisiä merkkejä tulee Euroopasta ja nyt kasvavassa määrin Aasiasta, vakuuttaa uuden yhtiön toimitusjohtaja Janne Leinonen.

Luontoon uskotaan

– Uskon luonnon vetovoimaan. Järjestämme erilaista ohjelmaa luonto-teemalla. Kun tuotteena on tämän hotellin kulttuurihistoria ja tämä kansallismaisema, niin kyllä kehtaa lähteä markkinoille. Nyt kun paljastuu tämä maailman suurin salaisuus, minkälainen tämä Punkaharju oikeasti on, niin saamme tänne paljon matkailijoita, sanoo Hotelli Punkaharjun johtaja Saimi Hoyer naurua silmissään.

Pitkään ulkomailla asuneena Saimi Hoyer arvostaa itsekin maisemaa, puhtautta ja hiljaisuutta. Luonnossa voi kulkea rauhassa omien ajatustensa kanssa. Mutta markkinoinnissa ja yhteistyössä kannattaa ottaa mallia Lapista. Saimi Hoyer tosin kiittää Punkaharjulaisia matkailuyrityksiä yhteistyöhalusta.

– Meidät on otettu tosi hyvin vastaan. He ovat tehneet loistavan pohjan täällä ja tähän on ollut helppo tulla mukaan. Yksin täällä ei kukaan voi tehdä yhtään mitään. Nämä asiat tehdään yhdessä, Saimi Hoyer sanoo painavasti.

Markkinointi ja saavutettavuus avainasemassa

Kansainvälisillä markkinoilla isokaan yksittäinen kohde ei erotu. Kokonainen maa alkaa jo näkyä.

– Mitä kauemmas Suomesta mennään markkinoimaan, sitä tärkeämpää on, että esiinnytään Saimaan alueena, eikä yksittäisinä paikkakuntina. Esimerkiksi Kiinassa Savonlinna tai Mikkeli tai muu paikka eivät merkitse yhtään mitään vaan joudutaan menemään aika ison alueena, jotta jotain saadaan aikaan. Saimaalla on kuitenkin mahdollisuuksia tulla jonkinlaiseksi brändiksi, koska kyse on ainutlaatuisesta järvialueesta, arvioi professori Honkanen.

Professori Honkasen mukaan Suomen valtiovalta laittaa matkailumarkkinointiin vähemmän rahaa kuin muut pohjoismaat, minkä näkyy matkailijamäärissä. Siinäkin tarvitaan yhteistyötä matkailuyritysten kanssa.

– Valtion pitäisi ottaa enemmän vastuuta Suomen maamarkkinoinnista ja seudullinen markkinointi, kuten Visit Saimaa, olisi kuntien ja kaupunkien rooli. Liiketoiminta on yrittäjien rooli. Nyt tuntuu että roolit ovat vähän sekoittuneet, arvioi yrittäjä Markus Heiskanen.

Toinen seikka, mihin yhteiskunnalta toivotaan panosta ovat liikenneyhteydet.

 – Todella iso asia on saavutettavuus. Erityisesti Savonlinnan ongelma on saavutettavuus millään julkisella välineellä. Osa matkailijoista vuokraa auton, silloin se ei ole ongelma, mutta junayhteyksiä on lakkautettu ja bussiyhteyksiä on vähän.  Ei yhteiskunta tietenkään voi maksaa joka ikistä yhteyttä, mutta näen perusteltuna, että yhteyksiä tuetaan, professori Antti Honkanen toteaa.