Biotuotetehtaan vaikutuksia seurataan pitkällä kalastotutkimuksella – 1800 taimenta istutettiin mittareiksi

Äänekosken biotuotetehtaan vesistövaikutuksia seurataan pitkäaikaisella kalastotutkimuksella. Tehtaan ylä- ja alapuolisiin vesistöihin istutetaan 1 800 järvitaimenta, joiden vaelluskäyttäytymistä seurataan kolmen vuoden ajan.

talous
Järvitaimenten vaelluskäyttäytymistä seurataan kolmen vuoden ajan.
Järvitaimenten vaelluskäyttäytymistä seurataan kolmen vuoden ajan.Isto Janhunen / Yle

Tutkimus alkaa hyvissä ajoin ennen tehtaan valmistumista, jotta muutoksista saadaan tietoa mahdollisimman kattavasti.

Metsä-Fibren ympäristölupa velvoittaa yhtiön maksamaan vuosittain noin 50 000 euroa kalatalousmaksua. Ne on tarkoitettu käytettäväksi jätevesistä kalataloudelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Järvitaimenen merkintätutkimukseen maksusta käytetään kolmen lähivuoden aikana 23 000 euroa.

Nähdään miten ne liikkuvat ja kasvavat.

Veli-Matti Paananen

T-ankkurimerkillä merkityt taimenet istutetaan Naarakoskeen tehtaan yläpuolella sekä Kuhnamoon ja Kapeenkoskeen tehtaan alapuolisessa vesistössä.

– Tarkoituksena on selvittää vaikuttaako uusi biotuotetehdas kalojen liikkeisiin. Äänekoskellahan on kalaportaita, joissa kalat pääsevät nousemaan Keiteleen puolelle ja nyt kun kaloja merkitään ennen tehtaan käynnistymistä, nähdään miten ne liikkuvat ja kasvavat, kertoo kalatalousasiantuntija Veli-Matti Paananen ELY-keskuksesta.

Tehdas käynnistyy 2017

Vuonna 2017 käynnistyvä biotuotetehdas tuo väistämättä muutoksia vesistöön. Odotettavissa on ehkä pientä veden lämpenemistä, joka saattaa vaikuttaa kalojen liikkumiseen.

Tehtaan vaikutus on vielä arvoitus.

Rauno Oksanen

– Lupaehdot ovat tietysti aika hyvät eli tehtaan pitää nyt seurata näiden merkittyjen kalojen lisäksi myös telemetriaseurannalla ensi kesänä kalojen liikkumista alueella. Ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, jos osoittautuu, että kalat eivät nouse kalaportaisiin, korostaa Paananen.

Rauno Oksanen Äänekosken kalastuskunnasta pitää seurantaa tärkeänä.

– On hyvä että tiedetään eteenpäinkin miten kalat edistyy ja kasvaa. Tehtaan vaikutus on vielä arvoitus. Sitähän sitä toivotaan, että siitä ei olisi haittaa kovin paljon ainakaan.

Seurattaviin taimeniin kiinnitettiin T-ankkurimerkki.
Seurattaviin taimeniin kiinnitettiin T-ankkurimerkki.Isto Janhunen / Yle

Istutettavat kalat merkittiin Laukaan kalanviljelylaitoksella T-ankkurimerkillä, josta löytyy merkin palautustiedot Luonnonvarakeskukseen. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että kalastajat palauttavat merkit tai ainakin niiden tiedot tutkijoille.

Ilmoittaminen helpointa netissä

Jos kalastaja löytää merkityn kalan, niin siitä voi ilmoittaa helpostiinternetilomakkeella (siirryt toiseen palveluun). Ilmoituksessa kerrotaan kalan pituus ja paino sekä pyyntiaika ja –paikka ja vielä pyydys millä kala on saatu. Ilmoituksesta saa viiden euron palkkion.

– Nykyäänhän järvitaimenen rasvaeväleikattu alamitta on 50 senttiä ja luonnontaimen on kokonaan rauhoitettu Keski-Suomessa. Näistä ja alamittaisista kaloista pitäisi tietysti myös ilmoittaa kaikki tiedot Luonnonvarakeskukseen, opastaa Veli-Matti Paananen.

Kalastajat ovat olleet aikaisemmissa tutkimuksissa aika laiskoja palauttamaan merkkejä.

Näistä suurimmat painoivat jo melkein kilon.

Veli-Matti Paananen

– Kyllä niitä on jonkun verran palautettu, mutta aika huonosti, vaikka ne kuitenkin pitäisi palauttaa, kertoo Rauno Oksanen.

Nyt istutettuja taimenia seurataan niin kauan kun merkkikalastuksia tulee eli maksimissaan viitisen vuotta.

Aikaisempien tutkimuksien mukaan Keski-Suomessa esimerkiksi kaksivuotiaiden järvitaimenien istutukset ovat epäonnistuneet ja syytä ei tiedetä. Nyt istutetaan kolmivuotiaita taimia.

– Tällaisella kookkaammalla kalalla tulokset ovat tietysti aina parempia. Ne oppivat paremmin syömään luonnonravintoa, pienempi istukas on aina heikompi luonnossa. Näistä suurimmat painoivat jo melkein kilon ja ovat jo yli 40 senttisiä, tietää Veli-Matti Paananen.