Uskolliset joutsenet ja pesästä pesään lentäjät – kevättä rinnassa joka linnulla

Käsitys joutsenesta lintumaailman uskollisimpiin kuuluvana lajina pitää paikkansa. Toisenlaisiakin lajeja kuitenkin on. Jälkeläisten elinmahdollisuudet on pyrittävä vahvistamaan, vaikka sitten.

luonto
joutsenia keväisellä pellolla
Juha Kemppainen / Yle

Kevään ensimmäiset kosiomenot ovat käynnissä. Ensimmäisinä saapuneet vesilinnut, kuten telkät ja eteläiseen Suomen ennättäneet silkkiuikut nakkelevat jo niskojaan hurmaamistarkoituksessa. Myös varpuslintujen kosiomenot saattaa kuulla – ellei aivan vielä, niin pian ainakin.

Osa kevään kosijoista hurmaantuu eliniäksi, osa vain pieneksi hetkeksi.

Varpuslintupoikueissa monen isän jälkeläisiä

BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved tietää, että pienikokoisista linnuista löytyy eniten syrjähyppyjä harrastavia. Pienimpien lintujen elinikä ei ole kovin pitkä ja poikasista suuri osa menehtyy. Kuitenkin kesässä olisi pyrittävä saattamaan täysikasvuisiksi mahdollisimman monta jälkeläistä.

Varpuslintujen pesimäbiologiaa tutkittaessa on huomattu, että monissa pesissä kaikki poikaset eivät ole saman isän.

– Naaras käy pariutumassa useamman koiraan kanssa, niin varmasti löytyy parempikuntoisia. Hyvässä tapauksessa naaras saattaa saada useamman koiraan ruokkimaan poikasia, Södersved sanoo.

Södersvedin mukaan pikkulinnuista esimerkiksi koiras- ja naarasrautianen tekevät syrjähyppyjä sen minkä ehtivät. Myös kirjosiepon poikueessa kaikki ovat harvoin samojen vanhempien jälkeläisiä.

Uskollinen joutsen ei ole vain myytti

Joutsenta pidetään uskollisena sekä pesimäpaikan että -kumppanin osalta. Jan Södersved ei tyrmää oletusta.

– Jos toinen puolisoista kuolee eli toinen jää leskeksi, se saattaa pariutua uudelleen, mutta jos molemmat ovat elossa, joutsen ei hae uutta puolisoa.

On mahdollista, että uskollisuuden taustalla on esimerkiksi linnun suuri koko.

– Monet isokokoiset lajit ovat pariuskollisempia, sillä niiden kannattaa satsata parisuhteeseen enemmän ja huolehtia omista poikasistaan, koska ne tuottavat sen verran vähemmän kuin pienet lajit.

Joutsen saattaa elää parikymmenvuotiaaksi, jolloin se saa todennäköisesti pesiä puolisonsa kanssa pitkälti toistakymmentä kertaa.

– Se on sen verran suurikokoinen, ettei vielä toisena kesänään pariudu ja pesi. Menee muutama vuosi ja sen jälkeenkin saattaa olla, että puolison kanssa kyttäillään muutama vuosi sopivaa pesäpaikkaa ennen kuin pesintä alkaa.