Tutkija: Turkin ihmisoikeudet huonoimmalla tolalla vuosikymmeniin

Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu vierailee tänään Suomessa neuvottelemassa kaupasta ja kahdenvälisistä suhteista, mutta myös EU:n ja Turkin solmimasta turvapaikanhakijoiden luovutussopimuksesta ja terrorismista. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvostelee Turkin ihmisoikeuksia ja katsoo, että maa on itse edesauttanut terrorismin lisääntymistä.

Ylen aamu
Toni Alaranta
Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta näkee suuria ongelmia Turkin kehityksessä.

Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu vierailee Suomessa pääministeri Juha Sipilän kutsusta, ja tapaa myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön sekä muita poliitikkoja. Mukana seuraa Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta näkee, että Suomen ja Turkin suhteet ovat ongelmattomat ja Turkki hakee vierailulla ymmärrystä politiikalleen ja terrorismin vastaisille toimilleen.

– Tässä on normaaliin tapaan puhetta siitä, että viranomaisten välistä yhteistyötä pitäisi parantaa ja vierastaistelijoiden pääsyä Turkkiin pitäisi ehkäistä.

– Turkki hyvin mielellään antaa ymmärtää, että olemme yhteisessä rintamassa terrorismia vastaan, kun samaan aikaan on kuitenkin tiedossa, että Turkki on itse epävakauden aiheuttaja alueella. Sen omat toimet ovat viiden viime vuoden aikana lisänneet terrorismin uhkaa alueella ja Euroopassa, arvostelee Alaranta.

Turkki on tukenut islamistisia ryhmittymiä Syyriassa saadakseen presidentti Bashar al-Assadin vallasta sekä ehkäistäkseen kurdien poliittiset pyrkimykset Syyriassa. Alarannan mukaan tuki on mahdollistanut islamistisen Isis-järjestön pesiytymisen Turkkiin. Kurdien PKK-järjestöä vastaan uudelleen aloitettu sotilasoperaatio puolestaan on innostanut kurditerroristeja.

– Kaikki nämä muodostavat Turkin poliittisen johdon mielestä cocktail-terrorismin, yhdistelmän, joka uhkaa Turkkia. Tätä käytetään määrätietoisesti hyödyksi poliittisessa retoriikassa, oikeuttamaan sen, että valta keskitetään poliittiselle johdolle.

– Tämä on hyvin pitkälle myös kansakunnan militarisointia. Puhutaan siitä, että Turkin itsenäisyys on vaakalaudalla, Turkin itsenäisyys lunastetaan marttyyrien verellä. Tämän tyyppistä puhetta on tällä hetkellä paljon ilmassa, sanoo Alaranta.

Ihmisoikeudet huonoimmalla tolalla vuosikymmeniin

Tutkija arvostelee tiukasti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin vallankäyttöä:

– Monessa mielessä ihmisoikeudet ovat ehkä huonoimmassa tilassa kuin koskaan tässä viimeisten vuosikymmenten aikana. Meillä on käytännössä yksipuoluevalta, presidentti joka hallitsee ohi perustuslain.

– Viimeisen viiden vuoden aikana on rakennettu hyvin autoritaarinen järjestelmä. Toimittajia on paljon vankilassa, ja kuka tahansa – vaikka tavallinen teinipoika – voi saada syytteen presidentin loukkaamisesta.

Turvapaikanhakijoiden luovutus ongelmallista

Turkin ja EU:n kaksi ja puoli viikkoa sitten voimaan astunut turvapaikanhakijoiden luovutussopimus alkoi toimia käytännössä maanantaina, kun Kreikka luovutti takaisin Turkkiin ensimmäiset pari sataa Eurooppaan pyrkinyttä.

Sopimusta on laajasti arvosteltu siitä, ettei se käytännössä mahdollista Kreikkaan tulleiden turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemusten kunnollista ja yksilöllistä käsittelyä.

Samoin on arvosteltu sitä, että pakolaisia palautetaan Turkin kaltaiseen maahan, jossa pakolaisten olosuhteet ovat retuperällä ja laki ei mahdollista pakolaisaseman myöntämistä muille kuin Euroopan neuvoston jäsenmaista tuleville turvapaikanhakijoille.

Turkin ongelmia katsotaan kuitenkin – jotta palautus jatkuisi – sormien lävitse.

– Tilanne on ongelmallinen monellakin tasolla. Perusongelma on tietysti se, että kun Turkin autoritaariseen suuntaukseen ei puututtu aikaisemmin, niin nyt, kun Turkin kanssa on pakko tehdä yhteistyötä, asialle ei voi kauheasti mitään muuta kuin pitää suu supussa, arvioi Alaranta.