Kauppakassirobotti, älylattia, paikannuslaite... – Ikääntyneiden teknologia kehittyy vauhdilla

Ikäihmisille suunnattua teknologiaa on tarjolla runsaasti. Osa on tarkoitettu ikääntyneille kotikäyttöön, osa helpottamaan heidän hoitoaan laitoksissa. Laitteiden runsauteen liittyy myös pelkoja ja eettisiä kysymyksiä. Syrjäyttävätkö laitteet ihmiset? Mitä kaikkea voi valvoa ja mitata?

terveys
Turvaranneke.
Tenho Tornberg / Yle

Ikäihmisille suunnatun teknologian kehitystyö on vilkasta. Hyvinvointiteknologia on tullut jäädäkseen, ja sitä myötä myös ikääntyneille suunnattuja laitteita ja apuvälineitä kehitetään jatkuvasti.

– Paljon on kehitetty ja paljon on kehitteillä. Ikäteknologisilla laitteilla tulee olemaan iso markkinarako jatkossa, sanoo kehittämispäällikkö Sanna Kaijanen Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n Ikäteknologiakeskuksesta.

Osa ikäihmisille kehitetystä tekniikasta on suunnattu kotikäyttöön ja osa esimerkiksi vanhainkotien ja palvelutalojen tarpeisiin.

Erityisesti turvateknologia on viime vuosina vaikuttanut ikäihmisten elämään merkittävästi. Erilaiset hälyttimet ja turvarannekkeet, liesivahdit ja muistuttimet ovat lisänneet ikäihmisten turvallisuutta paljon. Turvateknologia luo turvallisuuden tunnetta myös omaisille.

– He luottavat, että järjestelmä hälyttää, jos jotakin tapahtuu. On kuitenkin muistettava, että joku myös reagoi tietoihin, joita turvalaitteet antavat. Ihmisellä on vastuu taustalla, Kaijanen sanoo.

Tekniikka tekee avun saamisesta helppoa

Annikki Gustafssonin äiti asuu kotonaan, mutta sairastaa Alzheimerin tautia. Tytär on nyt pohtinut äitinsä kanssa erilaisten teknisten apuvälineiden hankintaa, jotta muistisairas äiti pärjäisi kotona jatkossakin. Hankintalistalla on muun muassa lääkeautomaatti ja turvaranneke.

Ei tule otettua väärään aikaan vääriä lääkkeitä ja jos jotain sattuu, pystyy ottamaan yhteyttä napinpainalluksella.

Annikki Gustafsson

– Tekniset ratkaisut tuovat mukanaan turvallisuuden. Ei tule otettua väärään aikaan vääriä lääkkeitä. Ja jos jotain sattuu, pystyy turvarannekkeella ottamaan yhteyttä napinpainalluksella. Avun saaminen ei jää kiinni siitä, muistaako soittaa, Gustafsson sanoo.

Ikäteknologiakeskuksen Sanna Kaijanen muistuttaa, että ikääntyneille suunnatun teknologian kehityksessä olisi tärkeää kuulla mielipiteitä myös itse ikääntyneiltä. Tällä hetkellä kokemuksia on jo sellaisista tilanteista, ettei kehitetty palvelu vastaakaan tarpeeseen.

Erityisen tärkeää on, että laitteet ovat helppokäyttöisiä. Niiden on toimittava ikäihmisen kyvyistä riippumatta.

Samaa painottaa myös Annikki Gustafsson.

– Ennen sairautta teknologia oli äidilleni helppo juttu. Nyt kaiken pitää olla hyvin yksinkertaista. Asiat eivät ole niin helppoja kuin ehkä laitteita suunniteltaessa kuvitellaan, Gustafsson sanoo.

Vanhus
Ikäihmisten käyttöön tarkoitetussa teknologiassa tärkeää on, että se toimii käyttäjän taidoista riippumatta. YLE / Antti Eintola

Tietoa tarvitaan lisää

Ikäihmisille suunnatusta teknologiasta kaivattaisiin myös enemmän tietoa. Annikki Gustafsson kertoo, että tietoa löytyy netistä, kunhan jaksaa etsiä. Hän kaipaisi silti enemmän tietoa käyttökokemuksista, sillä valinnan varaa on runsaasti eivätkä laitteet ole halpoja.

Ikäteknologiakeskus pyrkii ainakin jossain määrin vastaamaan tähän tarpeeseen ja olemaan välittäjän roolissa: kertomaan, mitä on olemassa ja mitä on tulossa.

– Ikäihmiset ovat näppäriä ottamaan uusia laitteita käyttöön, kunhan on riittävä käyttöönoton tuki. Jotkut ikäihmiset tai omaiset eivät aina edes tiedä, mitä laitteita on olemassa, Sanna Kaijanen sanoo.

Laitteet eivät korvaa ihmiskontakteja

Kaksi vuotta sitten päättyneessä KÄKÄTE-projektissa (Käyttäjälle kätevä teknologia) tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vanhuspalvelujen ammattilaiset pitävät teknologiaa tarpeellisena hoitotyössä (siirryt toiseen palveluun). Heidän mukaansa teknologian käyttö vanhustenhoidossa parantaa ikääntyneiden turvallisuutta.

Lisäksi henkilökunta katsoo pystyvänsä paremmin vastaamaan ikääntyneiden tarpeisiin. Samalla hoidon laatu parantuu.

Aiheuttaako teknologian lisääntyminen sen, että kohta vanhukset elävät vain koneiden kanssa, vailla ihmiskontakteja?

– Teknologia on rengin asemassa, ja ihmiset ohjaavat teknologiaa. Näemme tämän mahdollisuutena, joka tukee sekä hoivatyötä että omaisten työtä. Uskon siihen, että teknologia vielä yleistyy, mutta se ei kuitenkaan korvaa fyysistä ihmiskontaktia ja vuorovaikutusta, Sanna Kaijanen sanoo.

Teknologiaa pyritään lisäämään myös kotona asuvien ikäihmisten arjessa. Vanhustyön keskusliitolla on parhaillaan käynnissä Kotiturva-hanke (siirryt toiseen palveluun), jossa kehitetään teknologian käyttöönottoa ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukemiseksi.

Muistisairaan tytär Annikki Gustafsson pitää ikääntyville suunnattua teknologiaa positiivisena asiana, ainakin niin kauan kun tekniikka pysyy vain apuvälineenä.

– Pitää olla hyvin tarkka, ettei unohdeta sitä, että sairastunutkin ihminen on ihminen. Teknologian pitää avustaa, ei korvata läsnäoloa, hän sanoo.

Mitä kaikkea voi valvoa ja mitata?

Tulevaisuuden ikäteknologiasta Sanna Kaijanen nostaa esille sosiaalista vuorovaikutusta ylläpitävät ja mahdollistavat järjestelmät, joita jo nyt on markkinoilla. Myös pelillisyys ja kuntoutusajattelu tulevat todennäköisesti nostamaan päätään jatkossa.

Villeimmissä huhuissa ihmiset puhuvat mikrosiruista.

Sanna Kaijanen

Myös eettiset kysymykset nousevat helposti pintaan. Turun kaupungin vanhusneuvoston jäsen ja Varsinais-Suomen muistiyhdistyksen vastaava aluesuunnittelija Marjut Aalto muistuttaa, että itsemääräämisoikeutta ja etiikkaa pitää pohtia tarkasti, kun tehdään päätöksiä.

– Missä kohtaa esimerkiksi muistisairas henkilö ei pysty itse päättämään, haluaako hän, että hänen kaikkia toimintojaan valvotaan. Liikkeitä, sydämen sykettä, jääkaapin aukaisua, vessassa käyntiä, lääkkeiden ottoa, Aalto listaa.

Ikäteknologiakeskuksen Sanna Kaijanen muistuttaa samasta asiasta.

– Villeimmissä huhuissa ihmiset puhuvat mikrosiruista. Haluammeko, että joku tietää aina, missä me liikumme?