Jos käry käy Panamassa, verottajan lisäksi myös poliisi puuttuu asiaan – tällä kertaa

Verohallinto on jo aloittanut yhteydenotot joihinkin valtioihin, jotka ovat nousseet esille Panama-paljastusten yhteydessä. Verottaja ei paljasta, onko se ollut yhteydessä finanssikonserni Nordeaan, joka on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä. Panaman kanssa kokemuksia tietojenvaihdosta ei juuri ole.

talous
Panaman kaupunki.
Alejandro Bolivar / EPA

Mitä tapahtuu, jos Panaman suojissa tuloja tai omaisuutta kätkenyt suomalainen haluaisi selvittää asiat Suomen verottajan kanssa? Pääseekö pälkähästä, jos maksaa veronkorotukset ja muut mahdolliset maksut?

Jos suomalaisella on ollut veronkierron tarkoituksessa pöytälaatikkoyritys veroparatiisivaltio Panamassa, ja se paljastuu verottajalle, siitä seuraa nykylainsäädännöllä myös rikosseuraamus. Verohallinnon johtava asiantuntija Jari Salokoski kertoo, että jos suomalainen ei ole ilmoittanut esimerkiksi ulkomailta saatuja osinkotuloja verottaja aloittaa selvitykset.

Ensin selvitetään, mistä tulo on muodostunut ja onko se tuloa joka olisi pitänyt ilmoittaa Suomessa. Sen jälkeen veronalaisen esimerkiksi osingon verottamatta jääneestä summasta määrätään vero. Verotus on Salokosken mukaan mahdollista oikaista viisi vuotta taaksepäin. Jokaiselta vuodelta määrätään verotettava osinkotulo Suomen verolakien mukaisesti.

Verottajan on mahdollista määrätä myös viivästysseuraamuksia maksuista, jotka ovat myöhässä ja maksamatta. Kyseessä on eräänlainen veronkorotus.

On täysin laillista harrastaa verosuunnittelua ulkomailla olevien yhtiöiden kautta. Rikolliseksi toiminta muuttuu, jos Suomessa verottajalle jätetään ilmoittamatta tuloja tai omaisuutta, joista olisi pitänyt tehdä veroilmoitus. Myös rahanpesu on tietysti rikos.

Verottajalla ilmoitusvelvollisuus poliisille

Rikosoikeudellinen vastuu ei nykylainsäädännön mukaan poistu.

– Jos verotustietojen käsittelyn yhteydessä todetaan, että kyse on veropetoksesta, silloin verottajan on oltava rikostutkinnan osalta yhteydessä poliisiin, sanoo Salokoski.

Verohallinnon velvollisuus on tehdä ilmoitus poliisille tutkintaa varten. Poliisi sitten omalta osaltaan aloittaa rikostutkinnan, joka voi päätyä syyttäjälle ja oikeusistuimeen syytteen kera. Poliisi voi myös todeta, ettei rikosta ole syytä epäillä.

Aikaisemmin rikosseuraamuksilta saattoi välttyä. Jos verotuksen yhteydessä määrättiin veronkorotus, samasta asiasta ei voinut tulla rikosseuraamusta.

Nyt verottaja voi jättää veronkorotuksen määräämättä siksi aikaa kun poliisi tekee tutkinnan, minkä jälkeen verottaja voi määrätä jälkikäteen veronkorotuksen, jos todetaan että ei ole kyse rikoksesta. Verot kuitenkin pannaan maksuun heti.

Jos niin sanottu armahduslaki olisi edennyt eduskunnassa, verottajalta varoja piilottaneen olisi taas ollut mahdollista välttyä rikosseuraamuksilta. Verohallinnon asiantuntija Jari Salokoski ei halua ottaa kantaa, pitäisikö armahduslaki sittenkin säätää, jotta Suomeen saataisiin mahdollisimman paljon ulkomailla piilossa olevia varoja.

Verotuksen osalta asia vanhenee viidessä vuodessa, mutta rikoksen vanhentumisajat vaihtelevat rikoksen törkeysasteesta riippuen.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon verottajalta jää verotuloja saamatta ulkomailla olevien ilmoittamatta jääneiden varojen takia, ei ole. Suomessa on kuitenkin puhuttu viranomaisten arvioissa sadoista miljoonista euroista.

Kokemuksia Panaman yhteistyöhaluista ei ole

Salokoski kertoo, että verohallinto on ollut alustavasti yhteydessä joihinkin valtioihin, jotka ovat nousseet esille Panama-paljastusten yhteydessä. Verottaja haluaa selvittää, mitä tietoja muilla valtioilla on paljastuksiin liittyen.

– Kyse on yleisen tason tietojenvaihdosta. Nimiä tai yrityksiä ei ole yksilöity, koska ne eivät ole verottajan tiedossa.

Esimerkiksi Panaman kanssa ja Kanaalisaarten kanssa Suomella on ollut voimassa tietojenvaihtosopimukset jo muutaman vuoden ajan, mutta kokemuksia ei verohallinnon Salokosken mukaan juuri ole siitä, kuinka paljon niitä tietoja on mahdollista saada. Varojen sijainnin selville saaminen voi olla myös erittäin hankalaa, kun ketjutus eri toimijoiden välillä voi olla pitkä, jos varoja halutaan pitää verottajan ulottumattomissa.

– Panamassa ehkä tiedetään vain yhtiö tai bulvaaneja, mutta itse piilotetut varat voivat olla aivan eri paikassa, sanoo Salokoski.

Pohjoismaiden suurimman pankin, finanssikonserni Nordean ympärillä paljastuneita vuototietoja verohallinto ei kommentoi millään tavalla, koska kyse on yksittäisestä yrityksestä.