Muissakin Pohjoismaissa opiskellaan lainalla – takaisinmaksuehdoissa suuria eroja

Suomi on ainoa Pohjoismaa missä opintolainaa haetaan pankista. Lainan voi saada anteeksi vain työkyvyttömyyden, tai kuoleman, vuoksi. Muissa Pohjoismaissa lainojen ehdoissa on enemmän joustoa.

Kotimaa
Kirjaston aula.
Helsingin Yliopiston kirjasto Kaisaniemssä.Derrick Frilund / Yle

Suomi ottaa askeleen kohti muita Pohjoismaita hyväksyessään lainapainotteisen opintotukijärjestelmän.

Lainapainotteista järjestelmää on perusteltu muun muassa sillä, että muissa Pohjoismaissa Suomessa pelättyä opiskelijoiden eriarvoistumista ei ole havaittu.

Opintolainojen ehdoissa on kuitenkin paljon eroavaisuuksia Pohjoismaiden välillä.

Vielä tällä hetkellä Suomi ja Tanska ovat maita, joissa on painotettu enemmän opintorahaa. Ruotsin, Islannin ja Norjan järjestelmät ovat lainapainotteisia.

Opiskelijatukigrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomi on ainoa Pohjoismaa, missä valtion takaamaa opintolainaa haetaan pankista. Muissa Pohjoismaissa valtio rahoittaa lainan. Kelan vastaavan suunnittelijan Ilpo Lahtisen mukaan valtion rahoittama laina on lainanottajalle joustavampi.

– Opintolainaan voidaan tällöin asettaa sosiaalisia ulottuvuuksia. Toisaalta kustannuksia jää piiloon, kun maksetaan erilaisia korkotukia ja maksuhelpotuksia, hän sanoo.

Joustoa löytyy enemmän esimerkiksi lainan takaisinmaksuajoissa. Ruotsissa takaisinmaksuaikaa voi venyttää 25 vuoteen tai siihen saakka kunnes lainanottaja täyttää 60 vuotta.

– Muissa Pohjoismaissa on myös erilaisia maksutaukoja ja -vapautuksia sekä säädellyt korkotasot, Lahtinen summaa.

Lahtinen ei silti sanoisi, että Suomen uusi malli olisi muita Pohjoismaita tiukempi.

– Meillä on edelleen vertailukelpoiset opintorahat. Ei tämä mikään katastrofi ole.

Lahtinen näkee kuitenkin mahdollisena, että uusi malli aiheuttaa lisäkustannuksia paitsi lainanottajalle myös valtiolle.

– Uskoisin, että Kela joutuu takaajana maksamaan yhä useamman opiskelijan, yhä isomman, lainan.

Tällä hetkellä Kela maksaa maksamattomia opintolainoja pankeille 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Lainapainotteisilla mailla Ruotsilla ja Norjalla summat on kymmenkertaiset.

Lahtinen: "Korkotason nousu alkaa olla lainanottajalle iso riski"

Opintotukiuudistus pohjaa suurelta osin selvitysmies professori Roope Uusitalon esitykseen. Hänen mukaansa Suomenkin opintotukijärjestelmään olisi syytä tulla lainaturvaelementtejä.

Myös Lahtinen on korkotasojen säätelyn kannalla.

– Lainan osuus on jo niin iso, että korkotason nousu alkaa olla iso riski.

Lahtinen toivoo, että yhteistyö pankkien ja Kelan välillä säilyisi nykyisellään. Jos lainanmaksun kanssa tulee ongelmia, siirtyy summa Kelan maksettavaksi ja Kela alkaa periä summaa lainanottajalta.

– Siinä vaiheessa olisi hyvä miettiä joustoa, eli tulotasoon liittyviä takaisinmaksujärjestelyitä ja korkosuojia, Lahtinen sanoo.

Islannissa tulot määrittävät takaisin maksettavan summan

Erot opintolainojen ehdoissa vaihtelevat maittain.

Ruotsissa opiskelija voi tarvittaessa maksaa pienempiä takaisinmaksueriä sovitulta ajalta, mutta taukoa maksamiseen ei myönnetä. Perusteena alennetulle maksulle voi olla työttömyys tai tulojen merkittävä aleneminen.

Lainan saaminen kokonaan anteeksi on Ruotsissa harvinaista. Syynä voi tällöin olla esimerkiksi pysyvä sairaus, joka alentaa työkykyä ja tiputtaa tuloja. Laina raukeaa lopullisesti kun velallinen täyttää 68 vuotta.

Islantilaisopiskelijan opintotuki koostuu kokonaan valtion takaamasta lainasta.

Islantilainen alkaa maksaa lainaa takaisin kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen. Takaisinmaksu on sidottu ansiotasoon. Vuonna 2015 takaisinmaksuun kului vajaat neljä prosenttia edellisvuoden palkasta. Takaisinmaksuaika on siis riippuvainen ansioista ja lainan suuruudesta.

Tanskalainen alkaa maksaa lainaansa takaisin vuoden kuluttua opintojensa päättymisvuodesta. Takaisinmaksuaika on 7–15 vuotta lainan suuruudesta riippuen.

Norjalainen alkaa maksaa opintolainaansa pois jo seitsemän kuukauden kuluttua opintojen päättymisestä. Maksuaikaa on enintään 20 vuotta, poikkeustilanteessa aikaa voidaan pidentää 30 vuoteen.

Norjassa ja Tanskassa sairastunut opiskelija ei siirry sairaspäivärahalle tai lapsen saanut opiskelija vanhempainrahalle, vaan hän pysyy edelleen opintotuen piirissä. Lainaosuus muuttuu tällöin rahaksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

Suomessa valtion takaamaa opintolainaa haetaan pankista. Opiskelija tekee pankin kanssa takaisinmaksusuunnitelman opintojen päätyttyä. Esimerkiksi Nordeassa opintolainan takaisinmaksu alkaa yleensä puolentoista–kahden vuoden kuluttua opintojen päättymisestä ja takaisinmaksuaika on yleensä kaksi kertaa opiskeluajan pituinen.

Opintolainan valtiontakaus on voimassa 30 vuotta ensimmäisestä lainan nostosta alkaen.

– Meillä ainoastaan kuolema tai pysyvä työkyvyttömyys ovat päteviä syitä saada opintolaina anteeksi, Ilpo Lahtinen sanoo.

Suomen opiskelijatukigrafiikka
Suomessa opintotuki muuttuu elokuussa 2017 lainapainotteiseksi. Yle Uutisgrafiikka

Suomessa lainan osuus nousee 650 euroon

Hallitus sopi tiistaina vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelmasta.

Opintotukea leikataan siten, että pitkän aikavälin säästövaikutukset ovat noin 122 miljoonaa euroa.

Korkeakouluopiskelijoiden opintotuen määrä laskee toisen asteen opintorahan tasolle, ollen enintään 250, 28 euroa kuukaudessa. Lainan osuutta kasvatetaan 650 euroon.

Opintorahan, asumislisän ja lainaosuuden enimmäismäärä tulee näin ollen olemaan 1.8.2017 alkaen yhteensä 1101,88 euroa.

Hallitus valmistelee vielä syksyn 2016 budjettiriiheen mennessä esityksen sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin.

Tämä lisäisi pienituloisimmille opiskelijoille rahamuotoisen tuen lisäystä.

Opiskelijajärjestöt pelkäävät, että lainapainotteinen opintotukijärjestelmä lisää opiskelijoiden eriarvoisuutta ja vähentää pienituloisten perheiden lasten mahdollisuuksia kouluttautumiseen.

Lähteet: Kela, Ruotsin CSN Centrala Studiestödsnämnden