Seitsemän lapsen äiti iski päänsä rautakelloon – sairaala tarjosi masennuslääkkeitä

Raija Vesterisen talon ulko-oven pielessä Porvoossa oli aiemmin valurautainen soittokello. Seitsemänlapsisen perheen äiti löi siihen rajusti päänsä marraskuussa 2010. Nyt hän on haastanut vakuutusyhtiön oikeuteen.

A-studio
Nainen.
Jyrki Ojala / Yle

– Laitoin kissalle ruokaa kuppiin ja nousin siitä vauhdilla pystyyn, ja siihen humautin pääni. Silloin päässä pimeni, kaaduin tajuttomana selälleni ja löin pääni terassin kaiteeseen.

Ensimmäiset muistikuvat Vesterisellä on, kun hänet oli kannettu kotinsa sohvalle. Hän ei saanut silmiä auki, puhe meni puuromaiseksi, kädet ja jalat nykivät holtittomasti.

– Ambulanssipapereissa luki, että kolauttanut päänsä koriste-esineeseen. Siinä taidettiin mainita, ettei primaaritajuttomuutta, koska kukaan ei kysynyt pojalta, olinko tajuton.

Vesterinen oli yön sairaalassa.

– Olen ollut koko yön siinä tilassa, että en ole pystynyt kunnolla puhumaan, avaamaan silmiäni enkä hallitsemaan kroppaani.

Oireet kuitattiin psyykkisiksi

Vesterinen ihmettelee, ettei oireita heti onnettomuuden jälkeen otettu vakavammin. Aivovamman mahdollisuutta ei huomioitu. Oireilua pidettiin lähinnä psyykkisenä.

Vesterinen sai päivän sairasloman päivystyksestä.

– Sanoivat, että kunhan lepäät päivän ja sitten menet töihin.

Seitsemän lapsen äiti oli juuri aloittanut uudessa työpaikassa lastentarhanopettajana. Onnettomuuden jälkeen hänestä ei ole ollut töihin.

Vesterinen ihmettelee, että oireiden vähättely on jatkunut julkisessa terveydenhuollossa pitkin matkaa, vakuutusyhtiöstä ja työeläkeyhtiöistä puhumattakaan.

Vesterisen oireita on pidetty psyykkisinä muun muassa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Nainen.
Jyrki Ojala / Yle

– Hyksistä sain lausunnon vajaa vuosi tapaturman jälkeen, että ei aivovammaa, suositellaan psykiatrista hoitoa. Se oli tosi outoa. Neuropsykologisissa testeissä aivovammaoireet tulivat esille, mutta neurologi ei tätä huomioinut.

Kaksi vuotta tapaturman jälkeen Hyksin neurologi sanoi Vesteriselle, että teillä on iso perhe ja nyt tuli vastoinkäymistä – kamenlinselkä katkesi ja oireet johtuvat siitä.

Vesteriselle määrättiin psykiatrian poliklinikalla oireisiin mielialalääkitystä. Hän alkoi saada paniikkikohtauksia. Vesterinen hakeutui uudelleen Mehiläisen neurologille Jukka Turkalle.

– Hän sanoi, että aivovammaa ei hoideta masennuslääkkeillä. Heti kun lääkitys lopetettiin, niin tämä oireilu loppui.

”Miksi tuosta on tullut niin kummallinen?”

Kaksi kuukautta tapaturmasta Vesterinen meni töihin. Pian selvisi, että työnteosta ei tule mitään.

– Työkaverit olivat ihmetelleet, että olin poissaoleva ja enkä pysynyt ajan tasalla.

Vesterisen pitää jakaa jokainen päivä useaan osaan.

– Tätä väsyvyyttä on vaikea hyväksyä. Sitä, että ei vaan pysty tekemään asioita yhtäjaksoisesti useampia tunteja.

Vesterinen kokee vamman sosiaalisesti hankalaksi. Ihmisten on vaikea ymmärtää vammaa, koska hän näyttää kohtalaisen terveeltä ulospäin, lukuunottamatta sitä, että pää ei oikein liiku.

– Ihmetellään vaan, että miksi tuosta on tullut noin kummallinen, ja miksi hän ei jaksa keskittyä.

Vesterinen sanoo, että tällaisen vamman saanut on pahasti hukassa, jos hän ei saa oikeaa diagnoosia ja kuntoutusta.

Vakuutusyhtiö: Ei pysyvää vammaa

Puolitoista vuotta tapaturman jälkeen Vesterinen oli Ortonilla niskavammansa vuoksi. Siellä hänelle suositeltiin käyntiä neurologi Jukka Turkan vastaanotolla.

– Hän on todennut, että tämä on selkeä diffuusin aksonivaurion oireilu.

Vesterisen aivo- ja niskavamman pysyvän haitan luokitus on 12–14. Se tarkoittaa vaikeaa toiminnanvajautta.

Vakuutusyhtiön mielestä tapaturma ei ole aiheuttanut Vesteriselle pysyvää haittaa eikä työkyvyttömyyttä.

– Jos menisin töihin, alle viikon todennäköisesti pystyisin olemaan, enkä käytännössä pystyisi suoriutumaan työstä.

Vesterisillä oli vakuutusyhtiöstä vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja siinä pysyvän haitan korvaus. Lisäksi oli turva pysyvän työkyvyttömyyden varalta. Niitä korvauksia hän ei ole kuitenkaan vakuutusyhtiöltä saanut.

– Minulle pitäisi tulla kertakorvaus pysyvästä haitasta ja työkyvyttömyydestä.

Vakuutusyhtiö kuitenkin katsoo, ettei Vesteriselle ole tullut onnettomuudessa pysyvää vammaa.

– Puoli vuotta tapaturman jälkeen tuli ilmoitus, että enää ei ole syy-yhteyttä onnettomuuden ja oireiden välillä, enää ei korvata mitään.

Viime syksynä Raija Vesterinen jätti käräjäoikeuteen haastehakemuksen vakuutusyhtiötä vastaan. Nyt hän odottaa oikeuskäsittelyä.

Aiheesta lisää A-studiossa tänään TV1:ssä klo 21.