Selvitys: Mielenterveysongelmat vievät työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta hoitoa saa liian harva

Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa linjattiin keskeiset periaatteet vuosille 2009–2015. Ministeriön selvityksen mukaan kehitystä on tapahtunut, mutta kaikkia tavoitteita ei saavutettu koordinaation ja resurssien vähäisyyden vuoksi.

Kotimaa
Ihminen.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Mielenterveysongelmat ovat merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden syy Suomessa, mutta psykiatriseen hoitoon ei suunnata ongelmien laajuuden edellyttämää osuutta resursseista, arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa selvittäneen ohjausryhmän loppuraportissa (siirryt toiseen palveluun) .

Raportin mukaan mielenterveys- ja päihdetyön resursseja on lisätty vuosien 2009 – 2015 aikana erityisesti lasten ja nuorten palvelujen osalta, mutta ongelmien vakavuuteen ja laajuuteen nähden niiden osuus terveydenhuollon resursseista on edelleen liian pieni.

Arviolta vain puolet mielenterveysongelmista kärsivistä on raportin mukaan hoidon piirissä. Päihdeongelmista kärsivistä hoitoa saa noin kolmannes, vaikka päihteet ovat työikäisten merkittävin kuolinsyy.

Työterveyshuollossa positiivista kehitystä

Myönteistä kehitystä ohjausryhmä taas näkee muun muassa työkykyä ylläpitävässä työterveyshuollossa ja tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon vähentymisenä. Myös itsemurhien määrä on vähentynyt Suomessa jo vuosien ajan. Itsemurhakuolleisuus on silti edelleen noin puolitoistakertainen EU-maiden keskiarvoon verrattuna.

Raportissa ehdotetaan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä esimerkiksi palvelujen monipuolisuutta lisäämällä, vakiinnuttamalla työmuotoja joissa otetaan huomioon myös asiakkaan omaiset ja läheiset, sekä tarjoamalla palveluita myös niille, jotka nyt jäävät niiden ulkopuolelle. Tällä hetkellä miehet käyttävät palveluita suhteessa vähemmän kuin naiset, vaikka vakavat päihdehaitat ja itsemurhat kasautuvat miehille.

Raportin mukaan mielenterveys- ja päihdetyön palvelut tuovat rahassa mitattavia hyötyjä yhteiskunnalle. Varsinkin lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen on kannattavaa, sillä se vähentää merkittävästi myöhemmin yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.