Sijaishuolto oli karu maailma – kaikissa muodoissa kaltoinkohtelua 1937-1983

Jyväskylän yliopisto on selvittänyt lasten kohtelua sijaishuollossa vuosina 1937-1983. Haastattelututkimuksen mukaan kaikissa sijaishuollon muodoissa esiintyi lasten kaltoinkohtelua, väkivaltaisimpia olivat koulukodit.

Kotimaa
Ihmisiä koulukodin pihalla arkistokuvassa.
Arkistokuva 1950-luvulta: Toivolan koulukodin johtaja tervehtii vieraita.Kalle Kultala

Jyväskylän yliopiston haastattelututkimuksen mukaan sijaishuolto saattoi vuosina 1937-1983 olla sijoitetulle lapselle tyly paikka. 299 haastattelun kertoman mukaan sijaishuollossa ei aina huolehdittu edes perustarpeista, kuten ruoasta ja sopivasta vaatetuksesta.

Monien haastateltavien mukaan heidän vanhempiaan mustamaalattiin eikä yhteyttä biologiseen perheeseen saanut välttämättä pitää. Sisarukset saattoivat joutua eri sijoituspaikkoihin.

– Haastatelluilla oli kokemuksia lisäksi ruumiillisesta ja seksuaalisesta väkivallasta sekä monenlaisesta nöyryyttämisestä. Niin aikuiset kuin toiset lapsetkin saattoivat olla väkivaltaisia, toteaa tutkimushanketta johtanut professori Pirjo Markkola.

Kaikissa sijoituksen muodoissa esiintyi väkivaltaa, mutta väkivaltaisimpina näyttäytyvät tässä selvityksessä koulukodit.

Suurin osa haastatelluista on syntynyt vuosina 1945–65. Heidän kokemuksensa sijaishuollosta sijoittuvat pääosin 1950–1970-luvuille. Suomessa oli vuonna 1937 huostaanotettuna 32 352 lasta. Vuonna 1983 luku oli 8 537.

Yliopisto muistuttaa, että selvitys ei kuvaa lastensuojelua kokonaisuudessaan, vaan haastateltujen kokemuksia. Selvitys päättyy vuoteen 1983, koska vuoden 1984 lastensuojelulaki muutti toiminnan periaatteita merkittävästi. Tuolloin muun muassa lasten ruumiillinen kurittaminen kiellettiin kokonaan.