Aivovammat vahvistetaan vuosien päästä käräjillä – neurologit syyttävät toisiaan vääristä diagnooseista

Tietohallintojohtaja Outi Heiskan vaikea aivovamma vahvistettiin Helsingin hovioikeudessa yli seitsemän vuotta autokolarin jälkeen. Hän ihmettelee, miksi oikeus on ainoa tie saada selvässä tapauksessa lakisääteisiä vakuutuskorvauksia.

Kotimaa
Aivovammojen diagnosoinnissa käytetään apuna tätä kirjaa.
Aivovammojen diagnosoinnissa käytetään apuna tätä kirjaa.Jyrki Ojala / Yle

Tietohallintojohtaja Outi Heiskan auton perään ajettiin suojatien edessä marraskuussa 2007 Espoossa, kun hän oli tulossa töistä miehensä kanssa.

Heiska ei lyönyt päätään eikä taju mennyt. Seuraavan yön jälkeen hän ei ole tullut entiselleen.

– Pää tuli kauhean kipeäksi, kuin olisi kirveellä takaraivoon vetänyt, Heiska kertoo kotonaan Kauniaisissa.

Nainen
Outi Heiska.Jyrki Ojala / Yle

Kolarin jälkeen Heiskalta meni työkyky. Hänellä todettiin vaikea aivo- ja niskavamma. Alkoi pitkä taistelu oireiden ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Vakuutusyhtiö kiisti Heiskan kolarivammat sitkeästi.

Taistelu päättyi Helsingin hovioikeudessa 2015 helmikuussa, yli seitsemän vuotta kolarin jälkeen.

Heiska oli voittanut jutun Pohjolan A-vakuutusta vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Vakuutusyhtiö oli valittanut hovioikeuteen. Hovioikeuskäsittelyn aikana A-vakuutus taipui sovintoon, kun Heiska tinki 20 prosenttia korvauksista.

– En ymmärrä, miksi oikeus on ainoa tie saada selvässä tapauksessa normaaleja vakuutuskorvauksia. Auto pistetään viikossa kuntoon, mutta itse tappelet seitsemän ja puoli vuotta, eikä sinua saada koskaan kuntoon, Heiska sanoo.

Heiskan epäluulo korvauspäätösten oikeudenmukaisuutta kohtaan on tavallista vakuutuskiistoihin joutuneiden keskuudessa.

Aivovammajuttuja oikeudessa ajanut varatuomari Vesa Laukkanen sanoo, että epäluulolle on hyvät perusteet. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt tekevät systemaattisesti hylkääviä korvauspäätöksiä sellaisissa tapauksissa, joissa aivovamman saanut potilas voittaisi jutun yleisessä tuomioistuimessa.

Työtapaturmajutut käsitellään vakuutusoikeudessa, mutta työmatkalla tapahtunut kolari voidaan käsitellä myös käräjäoikeudessa, kuten muutkin kolarijutut.

Aivovammoista syntyy helposti vakuutuskiista

Vakuutuslääkäreiden mukaan vakuutuskiistoja syntyy tavallista enemmän juuri Outi Heiskan saamista vammoista, aivo- ja niskavammoista.

– Aivovammat ja miksei myös kaularankavammat ovat ehdottomasti yliedustettuna niiden tapausten joukossa, joissa on kiistaa potilaan ja vakuutuslaitoksen välillä, vakuutuslaitos Valtiokonttorin ylilääkäri, neurologi Janne Leinonen sanoo.

Janne Leinonen
Janne Leinonen.Yle

Leinonen on myös vakuutuslääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja ja liikennevahinkolautakunnan jäsen. Lautakunnasta haetaan muutoksia liikennevahinkoja koskeviin päätöksiin.

Vakuutuskiistojen ydin on syy-yhteys eli onko turma aiheuttanut aivovamman ja siitä seuraavat oireet.

Aivovammoista kiistoja syntyy erityisesti siksi, että ne jäävät usein diagnosoimatta alkuvaiheessa turman jälkeen. Kiistoille luo maaperää myös se, että diffuusien aksonivaurioiden toteamiseen ei ole mitään yksiselitteisen luotettavaa menetelmää.

Diffuusi aksonivaurio on solutason vaurio. Siinä hermosolujen päähaarojen vaurio katkaisee hermosolujen yhteyksiä. Vammat vaihtelevat aivotärähdyksestä kuolemaan johtaviin vammoihin.

Tällaisten vammojen tavallisiin oireisiin kuuluu muun muassa poikkeuksellinen väsyvyys, muisti- ja keskittymisongelmat. Jos oireet jäävät pysyviksi, niistä seuraa usein työkyvyttömyyttä.

Korkean tason oikeuskiista vammojen syistä

Tapaturmien ja vammojen syy-yhteyden toteaminen on aiheuttanut kiistaa myös vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden välillä.

Vuonna 2012 korkeimman oikeuden silloinen presidentti Pauliine Koskelo arvosteli vakuutusoikeutta siitä, että se ei ole noudattanut korkeimman oikeuden työtapaturmia koskevia ennakkoratkaisuja.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen mukaan syy-yhteys voidaan todeta, vaikka vammaa ei ole diagnosoitu pian tapaturman jälkeen. Ratkaisut linjaavat myös, että jos vammoille ei osoitettu muuta, todennäköisempää syytä kuin turma, on syy-yhteys oikeudellisesti osoitettu.

Mies.
Juha Pystynen.Yle

– Ehkä vakuutusoikeudessa on painotettu enemmän sitä alkuvaiheen tapaturmaa, sen kuvausta, sen jälkeisiä oireita ja tutkimuksia. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa lähdetään enemmän myöhemmistä oireista käsin arvioimaan tätä asiaa. Tämä on oikeastaan ollut se ero tässä arvioinnissa, vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen arvioi.

Ylituomari Pystynen sanoo kuitenkin, että korkeimman oikeuden presidentin esittämää arvostelua ei koettu aiheelliseksi vakuutusoikeudessa.

Pystysen mukaan korkein oikeus muutti joitain vuosia sitten linjaansa tapaturmien syy-yhteyskysymyksissä. Sitä ennen korkein oikeus oli Pystysen tulkinnan mukaan hyväksynyt vakuutusoikeuden linjan.

– Kun korkein oikeus muutti linjaansa ennakkoratkaisuillaan, niin vakuutusoikeus muutti sen jälkeen omaa linjaansa, Pystynen vakuuttaa.

Korkeimman oikeuden myöntämät valitusluvat vakuutusoikeuden päätöksistä ovatkin parina viime vuonna vähentyneet.

Vakuutusoikeuden ylituomari silti korostaa, että aivovammatapaukset ovat hyvin yksilöllisiä eikä niihin voi soveltaa ennakkoratkaisuja kaavamaisesti.

– Nämä tapaukset ovat yleensä hyvin erilaisia keskenään, niissä saattavat pienetkin erot vaikuttaa asioiden ratkaisuun, Pystynen toteaa.

Pystynen huomauttaa, että myös vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten tulisi noudataa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä vammojen syy-yhteyksistä.

– Mikäli niitä noudatetaan, näitä juttuja tulee sitten vähemmän tänne vakuutusoikeuteen.

Vakuutusyhtiöt kertovat, että korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut tapaturmien ja vammojen syy-yhteyksistä ovat vaikuttaneet korvauspäätösten harkintaan.

Vakuutusyhtiöiden päätökset kumoon käräjillä

Varatuomari Vesa Laukkanen katsoo, että vakuutusyhtiöissä ja vakuutusoikeudessa vedetään aivovammojen osalta edelleen omaa linjaa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuista huolimatta. Yleisissä oikeusistuimissa niitä hänen mukaansa yleensä noudatetaan.

Se on selvää, että yleiset tuomioistuimet myöntävät herkemmin korvauksia vakuutetuille kuin vakuutusyhtiöt ja vakuutusoikeus. Sen todistavat Vesa Laukkasen hoitamat jutut.

Vesa Laukkanen muistetaan kansanedustajana 1990-luvulta. Hän erosi kristillisten eduskuntaryhmästä kesken kauden ja perusti oman yhden miehen EU-vastaisen ryhmän, Vaihtoehto Suomelle.

Mies.
Vesa Laukkanen.Jyrki Ojala / Yle

Nykyisin Laukkasella lienee Suomessa eniten kokemusta oikeusjutuista, joita ovat nostaneet autokolareissa aivo- ja niskavammoja saaneet. Hän kertoo ajaneensa noin 15 vuoden aikana 138 tällaista juttua lopulliseen päätökseen.

Lähes kaikissa tapauksissa vastapuolena on ollut vakuutusyhtiö. Lähes kaikki jutut ovat päättyneet vakuutetun eduksi joko sovittelulla tai oikeuden ratkaisulla.

79 tapausta on päättynyt sovittelussa vakuutetun eduksi. Vakuutusyhtiö on taipunut korvauksiin oikeuskäsittelyn aikana, kun vakuutettu on jonkin verran tinkinyt vaatimuksistaan.

Vakuutetut ovat voittaneet 55 juttua tuomioistuimen päätöksellä, niistä 26 juttua hovioikeudessa. Neljä juttua vakuutetut ovat hävinneet hovioikeudessa.

Laukkasen mukaan vakuutettujen voittamat oikeusjutut kertovat erityisesti siitä, että hoitavien lääkäreiden tekemät aivovammadiagnoosit ovat menestyneet hyvin yleisissä tuomioistuimissa.

– Voi sanoa, että joko sovinnolla tai oikeudessa 97-prosenttisesti ne ovat menestyneet. Se kertoo siitä, että hoitavien lääkärien ammattitaito on hyvä. Diagnoosit ovat vakavia keskushermostovaurioita. Niitä on vaikea sekoittaa avioeroihin tai siihen, että on ollut lapsena vaikeuksia.

”Raakaa bisnestä aivovammoja muuntamalla”

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ilmoitti vuonna 2011 lopettavansa lääketieteellisten lausuntojen antamisen tuomioistuimille vakuutusten oikeuskiistoissa. Tällöin sosiaali- ja terveysministeriö velvoitti yliopistolliset keskussairaalat vuorollaan tähän tehtävään. Se ei ollut mieluisa tehtävä.

Ylilääkäri, neurologi Markus Färkkilä rekrytoi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologeja lausunnonantajaksi syksyllä 2014. Färkkilä kirjoitti rekrytointikirjeessään, että Suomessa on juristeja, jotka tekevät ”raakaa businesta aivovammojen muuntamisella”. Tällä tarkoitettiin epäilemättä ainakin varatuomari Vesa Laukkasta.

– Se on juuri tämä vakuutusyhtiöiden ajatus, että henkilöllä on vaikka sielullisia murheita ja masennusta ja hän on kolarissa, niin sen jälkeen nämä hänen murheensa muunnetaan aivovammaksi ja saadaan isot korvaukset vakuutusyhtiöltä, Laukkanen sanoo.

Hän korostaa, että yksikään hänen asiakkaistaan ei anna toimeksiantoa ennen kuin hänellä on jo diagnoosi aivovammasta.

Helsingin yliopistollinen keskussairaala ei ole ainakaan helpottanut Laukkasen työtä. Lausunnonantovuorollaan viime vuonna sairaalan neurologit antoivat 25 lausuntoa Laukkasen hoitamissa vakuutettujen oikeusjutuissa. Kaikki nämä lausunnot tukivat oikeuskiistassa vakuutusyhtiön kantaa.

”Järkyttävän löysiä diagnooseja”

Osa neurologeista on sitä mieltä, että vakuutettujen voittamat oikeusjutut eivät välttämättä kerro, että heillä on oikeasti aivovammoja.

Eräs neurologian erikoislääkäri kertoi Ylelle, että Suomessa ”suppea piiri tuottaa aivovammoja ja antaa järkyttävän löysiä aivovammadiagooseja". Tämä lääkäri ei halunnut antaa haastattelua Ylelle omalla nimellään, koska hän kirjoittaa vakuutusyhtiöille lausuntoja aivovammoja koskevien korvauskiistojen oikeusjutuissa.

Toinen, yliopistollisen keskussairaalan neurologi puhui Ylelle oikeusistumissa ja mediassa pyörivästä ”aivovammabisneksestä”. Hänkään ei halunnut antaa haastattelua omalla nimellään. Syyksi hän sanoi muun muassa sen, että julkisuuteen tulemalla vain häviää, koska asetelma on aina pieni kärsivä ihminen vastaan iso paha vakuutusyhtiö.

Näiden neurologien kommenteissa hämmentää se, etteivät he puhuneet lainkaan vakuutusyhtiöiden taloudellisista intresseistä korvauskiistoissa. Heidän esittämässään kuviossa asianajajat pyörittävät potilaita, näiden läheisiä ja jopa hovioikeuden tuomareita miten tahtovat. Apuna toimivat löysiä aivovammadiagnooseja antavat hoitavat lääkärit.

Vakuutuslääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja, neurologi Janne Leinonen on samaa mieltä löysistä aivovammadiagnooseista puhuvien, nimettömänä pysyvien neurologien kanssa.

– Valitettavasti olen samaa mieltä. Se valitettavuus liittyy siihen, että silloin ikään kuin tuetaan ihmisen sairauden ja vammaisuuden identiteettiä eikä tueta häntä palaamaan työelämään tai toimintakykyiseksi.

Leinosen mukaan löysät diagnoosit johtavat myös siihen, että ihminen kokee saavansa vääryyttä sosiaaliturvan ja vakuutusjärjestelmän taholta, kun ne eivät voi myöntää sairauteen kuuluvia korvauksia.

– Meillä on joitakin erityisesti aivovammoihin ja ehkä myöskin kaularankavammoihin itseään erikoistuneeksi pitäviä lääkäreitä, jotka eivät noudata näitä yleisesti hyväksi tunnustettuja tai todettuja hoito- ja diagnostisia käytäntöjä, Leinonen sanoo.

Missä tällaisia lääkäreitä sitten on?

– En osaa enkä haluakaan nimetä mitään yksittäistä paikkaa, Leinonen vastaa.

Hän kuitenkin antaa kuvan, että löysiä diagnooseja antavia neurologeja toimii yksityisellä puolella.

– Julkinen erikoissairaanhoito edustaa tässäkin suhteessa alan parasta tietämystä. Aivovammojen osalta juuri tästä syystä maahan on perustettu kaikkiin yliopistosairaaloihin ja myös keskussairaaloihin aivovammapoliklinikka, jotta vammat saisivat aina parhaan, asianmukaisimman arvion.

Oireet eivät ole hävinnet kiistan jälkeen

Neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo on hoitanut yli 5 000 aivovammapotilasta. Hän ei ole havainnut löysiä diagnooseja antavaa neurologien piiriä.

Mies.
Olli Tenovuo.Sasha Silvala / Yle

– Tiedän mistä puhutaan, mutta en ole samaa mieltä. Ei hoitavilla lääkäreillä voi olla koskaan intressiä leimata joku asia parantumattomaksi vammaksi, jos vaihtoehto olisi parannettavissa oleva ongelma.

Tenovuo kertoo olleensa mukana jopa sadoissa aivovammoja koskevissa kiistoissa. Kertaakaan hän ei ole havainnut, että henkilön oireet olisivat hävinneet korvauskiistan ratkaisun jälkeen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan aivovammapoliklinikan ylilääkäri kuitenkin myöntää, että aivovammojen diagnosoinnissa on joitain tulkintaeroja yliopistollisten keskussairaaloidenkin välillä.

– Ehkä esimerkiksi siinä, miten käytetään tiettyjä diagnostiikkavälineitä, esimerkiksi uudempia magneettikuvauksia, Olli Tenovuo sanoo.

Tenovuon mukaan olisi kaikkien osapuolten kannalta toivottavaa, että neurologikunta kykenisi vetämään yhteneviä käytäntöjä ja linjoja.

– On potilaalle hyvin hämmentävää, jos hän saa kovin erilaisia lausuntoja eri lääkäreiltä. Sitä miettii, että ketä tässä pitäisi uskoa.

Varatuomari Vesa Laukkasen mukaan aivovammapotilaiden oikeuskiistoista päästäisiin, jos potilaita ensimmäisenä tutkivat lääkärit tietäisivät, mitä pitäisi tehdä.

– Pitäisi selvittää, onko henkilöllä onnettomuuden jälkeistä muistiaukkoa. Jos lääkäri osaisi tehdä tämän ja jos aivovammadagnoosi tehtäisiin kahden kuukauden sisällä, ei tulisi oikeusriitoja. Mutta nyt aivovammojen diagnoosi voi myöhästyä Suomessa vuosia ja pahimmillaan jopa yli 10 vuotta.