Ihminen ei ole yksilö vaan suhdelo – "Suomi elää ja voi hyvin unelmista"

Ankeahkoinakin aikoina suomalaiset etsivät positiivisia asioita ja kokemuksia. Ylen keräämissä suomalaisten Suomi-teoissa tuotiin esiin hymyn ja toista ihmistä silmiin katsomisen merkitys.

Suomi-tekoja
Kohtaamiset
Stina Tuominen / Yle

Vastausten perusteella erityisesti miehet eri puolilla maata kaipaavat positiivista Suomea. Esimerkiksi Jouko Oulunsalosta.

"Aloitetaan järjestelmällinen asennemuutos kaikissa toiminnoissa, koko Suomessa."

"Ulotetaan positiivinen elämänasenne alkamaan aivan lapsesta saakka. Otetaan sellainen asenne, että kyllä minä selviän. Me kyllä tästä selvitään. Välillä näytti, että elämä ja toimeentulo on tiensä päässä. Ei auttanut muu kuin istua alas miettimään, miten tästä selvitään? Ja on selvitty."

Porista Mikko esittää puolestaan

"Ilon ja hymyn lähettiläitä jokaiseen kuntaan järjestämään iloisia ja positiivisia tapahtumia."

Tätäkin pidemmälle uskaltaa Suomi-teossaan Teuvo Espoosta. Hän ehdottaa hymytyttöä ja tai poikaa eduskuntaan.

"Suomen eduskunnassa pitää vuosittain jakaa kaksi hymy-palkintoa. Joka vuosi hallitus ja oppositio valitsevat vastapuolelta rakentavaa työtä tehneen kansanedustajan. Tällä palkinnolla opitaan puhaltamaan yhteiseen Suomi-hiileen, ilman alati lisääntyvää vastakkainasettelua ja negatiivisuutta."

Katso 18 Suomi-tekoa täältä.

Positiivinen psykologia

Frank Martela Helsingin yliopistosta tutkii sitä, mistä löytyy ihmisen sisäinen motivaatio ja tarve tehdä hyvää toisille ihmisille.

Martelan tutkimuskohteina ovat myös positiivinen psykologia, yhteisöllisyys ja se, miksi ihminen ei ole yksilö vaan "suhdelo", syvällä tavalla yhteydessä toisiin ihmisiin.

Ihminen ei ole yksilö vaan suhdelo

Frank Martela, tutkija

– Positiivinen psykologia tutkii ihmismielen myönteisiä ilmiöitä. Pitkään psykologiassa keskityttiiin pääasiassa negatiivisiin ilmiöihin, kuten masennukseen, ahdistukseen tai stressiin. Positiivisia ilmiöitä, iloisuutta tai innostusta on alettu nyt vahvemmin tutkia viime vuosikymmeninä.

– Ihminen pystyy myös kouluttamaan omia, luontaisia ajatustottumuksiaan. Se vaatii aikaa ja työstämistä, jos haluaa oppia ajattelemaan positiivisemmin.

Positiivisuus
Stina Tuominen / Yle

Rovaniemeltä, Hannulta saapuu yksinkertainen, mutta tärkeä muistutus ja Suomi-teko: Uskalletaan unelmoida.

”Liian monen ihmisen arjesta jää pois unelmat. Silti useimmilla meistä on unelma jostain paremmasta. Niin moni tunnettu ihminen on historian aikana sanonut: ” I have a dream”. Suomi elää ja voi hyvin unelmista.”

Onko tutkimusten perusteella nähtävissä positiivisia syy-seuraussuhteita? Pystyykö ihminen itse vaikuttamaan omaan olemiseensa?

– Mitä enemmän ihminen uskoo omaan sinnikkyyteensä ja kyvykkyyteensä, sitä enemmän hän uskaltaa tehdä asioita ja saa asioita aikaiseksi. Omilla uskomuksilla on iso merkitys, mutta eivät ne tietenkään kaikkea selitä, Martela sanoo.

Kohtaamiset

Ylen Suomi-tekoja kyselyssä toistui myös vahvasti ihmisten kohtaamisen tarve.

Vastauksissa kaivataan takaisin ihan perinteisiä käytöstapoja, naapurin tervehtimistä, silmiin katsomista ja vastaantulijalle hymyilemistä. Hymy nousee esiin useammasta ehdotuksesta.

Laila Kuopiosta ehdottaa jopa valtakunnallisen Hymyile-vuoden järjestämisestä Suomessa.

"Tämmönen kampanja oli meneillään Yhdysvalloissa vuonna 1964 mennessäni sinne ensimmäistä kertaa”, Laila muistaa.

Kaija Helsingistä esittää puolestaan erityistä empatia-teemapäivää ja -marsseja eri puolilla maata.

"Uskon, että jos edes yhtenä päivänä keskitymme täysillä kaveriin itsemme sijaan, niin inhimillinen lämpö, auttamishalu ja talkoohenki kasvaa”, Kaija kirjoittaa.

Yksi ehdottaa pelkästään sitä, että "pysähdytään kuuntelemaan kunnolla joka päivä yhtä ihmistä". Moni kaipaa lähistölleen uutta tapaamispaikkaa, sosiaalista kahvilaa tai asukaskerhoa, jossa on mahdollisuus jutella ja tutustua kehen tahansa. Aukiolo eteenkin juhlapyhinä tärkeää.

– Ei ole varsinaista tutkimusnäyttöä siitä, että suomalaisten yhteisöllisyys olisi laskenut. Yhdysvalloissa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana se on siinä mielessä vähentynyt, että ihmisillä on vähemmän läheisiä ystäviä ja he ovat epäluuloisempia naapureita kohtaan. Maaseudullakin mennään enemmän markettikulttuuriin, missä vähemmän nähdään toisia ihmisiä, liikutaan vain autolla paikasta toiseen. Suomen osalta en ole varma onko vastaavaa kehitystä tapahtunut, tutkija Frank Martela sanoo.

_"Suomalainen perisynti kaikessa on keskustelemattomuus. Voisiko asioista puhua ja koettaa yhdessä pyrkiä parempaan? Toinen ymmärtää huomattavasti paremmin, kun joku kertoo ja ylipäätään puhuu.", _kirjoittaa espoolainen Marjo.

Yhteisöllisyys

Kohtaamisten kaipuun ohella suomalaisia kiinnostaa nyt uudelleen yhteisöllisyys yksin elämisen vastakohtana.

Frank Martela
Frank MartelaFrank Martela

Yhteisöllinen asuminen ei ole enää vain nuorten toive. Yhteisöllisyys loisi monen mielestä myös turvallisuutta.

_"Senioriasunnot suurille ikäluokille sassiin. Jos suuret ikäluokat saisivat rakennettua hienon mallin senioriasumisesta, voisi se olla suuntaa näyttävä ja kehityskelpoinen tavoite seuraavallekin ikäluokalle, jopa vientituotteeksi asti", _toivotaan Vantaalta.

Toiveissa on myös muistisairaille yhteisökyliä, joissa olisi palkattua henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Mikroasuntoja ja yhteisöllistä asumista kaivataan kaiken ikäisille. Ei enää yksin asumista.

– Ylipäänsä hyvinvointi koostuu yhteisöllisyydestä ja siitä, että on hyviä ihmisiä ympärillä. Se on aika keskeinen tekijä kaikkien hyvinvointi-tutkimusten mukaan, Frank Martela toteaa.

–Toinen tekijä on itsensä toteuttaminen. Mahdollisuus tehdä niitä asioita, joita haluaa tehdä. Kyllä täällä on tilaa ihmisillä olla omanlaisensa aika hyvin. Sitä voisi edelleen vahvistaa tulevaisuudessa, tutkija sanoo.

Senioriasunnot suurille ikäluokille sassiin

Kristine, Vantaa

Vanhasta maailmasta kyselyyn vastaajat toivovat takaisin myös talkoo-perinteitä ja sukupolvien välistä kanssakäymistä, paikkaa, jossa järjestetään toimintaa eri sukupolville yhteisesti.

"Saunomisen juhlapäivä. Liput salkoon ja kaikkea, ei tarvitsisi sentään vapaapäivä olla.", viestitetään Heinolasta.

Positiivisempi media

Positiivisuus-haasteen saa kansalaisilta myös media.

"Ymmärrän, että uutisten laatimiselle on olemassa kriteerit, jotka määrittelevät ne. Silti en voi olla miettimättä, eikö mukaan mahtuisi uutisia, jotka kertoisivat onnistumisista, onnellisista ja hyvistä asioista?", kysyy aktiivinen Ylen radiokanavan kuuntelija Arja Lapinjärveltä.

Median toimintaa koskeviin Suomi-tekoihin vastaa Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Jääskeläinen ei lupaa uutisten muuttuvan vain hyviksi.

– Ajatus, että median pitäisi kertoa valtavan paljon vain positiivisia asioita, se ei oikein ole realistinen. Uutisvälityksen perusluonteeseen on muutama tuhat vuotta liittynyt se, että jos on olemassa joku uhka tai vaara tai maailmanjärjestystä jollakin tavalla horjuttava tapahtuma, niin kyllä se ihmiset pysäyttää ja saa heidät kiinnostumaan siitä asiasta ja seuraamaan, Jääskeläinen toteaa.

Atte Jääskeläinen
Atte JääskeläinenYle

Ongelmille etsittävä ratkaisuja

_"Media toistaa koko ajan ongelmia, ihmiset keskustelevat ongelmista. Se missä huomio on, lisääntyy. Kerätkää seuraavaksi ihmisten kuvauksia siitä mikä olisi toivottu tulevaisuus.", _toteaa helsinkiläinen Tiina.

– Ongelmien esittelyn lisäksi pyritään löytämään ratkaisuja niihin ongelmiin. Se on vähän eri asia kuin positiivisuus. Aika monessa mediatalossa maailmalla, erityisesti yleisradio-yhtiöissä, pohditaan tällä hetkellä kysymystä miten media voi olla rakentavampi voima, kun maailmassa on niin paljon erilaisia, ratkaistavia ongelmia, Jääskeläinen pohtii.

Helsingin yliopiston hyvinvointitutkija Frank Martela kehottaa kiinnittämään huomiota, ei vain perinteiseen mediaan, vaan koko nykyiseen mediaympäristöön, jonka osana meistä suurin osa sosiaalisen median kautta on.

– Perinteinen media ei ole se suurin ongelma, vaan muuttunut ympäristö, jonka seurauksena ihmiset altistuvat vähemmän itselleen vieraille mielipiteille tai perustelluille mielipiteille, tutkija muistuttaa.

_"Lähtökohtana toimittajille tulisi olla, että jokaista negatiivista uutista kohti on toimitettava - uutisoitava - vähintään yhdestä myönteisestä tapahtumasta!", _vaatii Matti naapurikaupungista Espoosta.

– Meillä on ihan konkreettiset suunnitelmat. Laskemme viikoittain, miten paljon ratkaisukeskeistä journalismia teemme. Asiaa seurataan ja tilastoidaan. On yksiselitteisesti päätetty, että tähän pyrimme, uutisten päätoimittaja Atte Jääskeläinen summaa.

– Meidän yhteisöllisyytemme kannalta on tiettyjä uhkakuvia siinä, että kuinka hyvin pystymme pitämään sitä yllä tulevaisuudessa. Jos ihmiset eristäytyvät omiin sosiaalisiin kupliinsa, joissa näkee vain samanmielisten kommentteja, voivat ihmisryhmät etääntyä toisistaan, kommentoi tutkija Frank Martela.