Koe uusi yle.fi

Pöllö kaipaa apua, tiainen sisustaa pönttönsä itse – "Kaikkia lintuja voi auttaa pesänteossa"

Kulkuaukon koko ratkaisee linnunpöntön asukkaan – yleensä suurin kolosta mahtuva ottaa pesän haltuunsa. Kokenut lintumies opastaa myös, että pesäntekoapua voi tarjota kaikille lintulajeille, sillä haitallisia lajeja ei ole.

luonto
Vesa Hyyryläinen ja linnunpesä.
Jarmo Nuotio / Yle

Kivesjärven rannalla Paltamossa käyskentelee tyytyväinen mies, joka kuuntelee tarkkana tiaista ja osoittaa kädellään ohi lentävää joutsenpariskuntaa kertoen samalla, ettei linnunpönttö välttämättä olekaan se, miksi pönttö yleensä mielletään. Ja uskottavahan se on, sillä Kainuun lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Vesa Hyyryläisellä on tontillaan yli sata erilaista pönttöä ja vajassa syntyy koko ajan lisää.

– Oleellista pöntön teossa on ymmärtää, että pönttömalleja on paljon. Esimerkiksi räystäspääskylle käy ihan tavallinen lauta poikittain kiinnitettynä räystään alle. Se on ihan riittävä pesäalusta, toteaa Hyyryläinen ja viittaa katsomaan talonsa räystään alla olevaa esimerkkipesää.

Talon seinillä on useampikin erilainen pönttö, mutta varsinainen pönttömetsä on tontin puissa.

– Periaatteessa jokaiselle linnulle voi rakentaa pesän. Pitää tietysti tietää millaisessa puustossa lintu elää, jotta määrämitoin tehty pesä löytäisi myös asukkaansa. Kaikkia lintuja voi auttaa pesänteossa, sillä haitallisia lintulajeja ei ole.

Entäs se sisustus?

Hyyryläisen tontilla asustaa tiaisten ja pöllöjen ohella muun muassa lepakkoja. Lintumies korostaa, että sisäänkäynti on linnun kodissa ratkaiseva tekijä.

– Esimerkiksi puukiipijällä oviaukko on pöntön sivussa puuta vasten. Osalle pöllöistä sopii leveä ovi, osa tyytyy tavalliseen reikään. Kulkuaukon koko ratkaisee asukin. Talitiainen tarvitsee halkaisijaltaan 30 millimetrin kokoisen kulkuaukon, sinitiainen taas mahtuu 28 millisestä reiästä.

Esimerkiksi tiaiset haluavat sisustaa pönttönsä itse, pöllöt puolestaan eivät osaa.

Vesa Hyyryläinen

Pesän ottaa omakseen yleensä se isoin ovesta mahtuva, valottaa Hyyryläinen luonnon omaa lakia. Samalla hän korostaa sitä, että pelkkä reikä ei riitä tekemään pöntöstä hyvää kotia.

– Pohja täytyy rakentaa seinien sisään, jotta sadevesi ei jää pesän pohjalle. Samoin taakse täytyy asentaa tukirimat, jotta seinä pysyy irti puunrungosta ja pysyy siten kuivana.

Entä pitävätkö linnut muuttovalmiista vai haluavatko itse tehdä sisustuksen?

– Tässäkin linnut ovat erilaisia. Esimerkiksi tiaiset haluavat sisustaa pönttönsä itse, pöllöt puolestaan eivät osaa. Niille pitää laittaa pöntön pohjalle karkeaa purua, jonne pöllöemo voi munansa sitten laskea.