1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Viitostien Via dolorosa sai investointimiljoonansa valtiolta 30 vuoden yrittämisen jälkeen

Valtatie 5:n tulpaksi kutsuttu Mikkeli–Juva-väli sai hallituksen kehysriihessä rahat tiepätkän uusimiseen. Alle 40 kilometrin tieosuudella tapahtuu vähintään 2 liikennekuolemaa vuosittain. Tiehanketta 30 vuotta ajaneen Juvan kunnanjohtajan mukaan maakuntien omilla ministereillä on ratkaiseva merkitys investointikohteista päätettäessä.

Parikymmentä rekkaa odotteli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä viitostiellä Mikkelin ja Juvan välillä suola-autoa. Kuva: Petri Vironen / Yle

Viitostien Mikkeli–Juva-väli sai hallituksen kehysriihessä tien uusimiseen tarvittavat miljoonat. Helpolla rahat eivät tulleet, sillä niiden perässä on juostu Itä-Suomessa jo pitkään. Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen muistaa istuneensa ensimmäisessä tieosuuden uusimista käsitelleessä suunnittelukokouksessa vuoden 1986 syksyllä.

Päätös rahoituksesta tuli lopulta samana vuonna, kun Laukkasen 30-vuotinen ura kunnanjohtajana päättyy. Tunnelmat ovat sen mukaiset.

– Tuntuu tosi hyvältä nyt, tämän alueen ja koko Itä-Suomen kannalta. Positiivisin yllätys oli, että tiehanke sai välittömän toteutusluvan. Tässä on välillä ollut täydellistä epäuskoa, että meneekö viesti perille ollenkaan, Laukkanen sanoo.

Viitostie ulottuu Heinolasta Kuopion, Iisalmen, Kajaanin ja Kemijärven kautta Sodankylään. Mikkeli–Juva-väliä on jo pitkään kutsuttu tien tulpaksi: tieosuudella on runsaasti liittymiä, vilkas liikenne ja väin vähän mahdollisuuksia turvallisiin ohituksiin. Viitostien merkitys Itä-Suomen teollisuudelle ja kaupalle on suuri, joten tiellä jurnuttaa rekkoja päivin öin.

Kapean ja mutkaisen tien reunoilla palavat myös usein kynttilät: 37 kilometrin matkalla tapahtuu vuosittain keskimäärin kahdeksan henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta ja vähintään kaksi liikennekuolemaa.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

– Se on ihan selkeästi viitostien huonoin paikka. Tästä on laaja yksimielisyys. Itä-Suomen maakuntien kattavassa liikennestrategiassa tämä on priorisoitu ykköshankkeeksi. Myös Viitostie ry:n piiristä, koko viitostien varrelta, on tullut yksiselitteinen viesti, että tässä on tärkein hanke, Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen sanoo.

Pettymysten tienpätkä

1980–90-luvun vaihteessa tehdyt suunnitelmat tieosuuden uudistamiseksi kaatuivat, kun lama pysäytti hankkeen etenemisen. Viitostiellä tyydyttiin Etelä-Savossa pieniin muutos- ja korjaustöihin.

– Juvalla Vehmaan risteysjärjestelyt tehtiin sitten erillisinä, kun iso suunnitelma meni kumoon, kunnanjohtaja Laukkanen muistelee.

2000-luvulle tultaessa muun muassa alkuperäisiä suunnitelmia varten lasketut ennusteet liikennemäärien kasvusta olivat ehtineet vanhentua. Uusi vuosituhat toi uudet suunnitelmat. Myös ne johtivat pettymyksiin.

– Kahdeksan vuotta sitten, kun hallitus teki selontekoa, hanke jäi kakkoskoriin. Tasan neljä vuotta sitten puolestaan Visulahti–Juva-väli putosi viimeisenä yönä pois toteutettavien hankkeiden korista. Silloin päätettiin toteuttaa vain Mikkelin kohdan uusiminen, Laukkanen kertoo.

Ahkeraa lobbausta ja kotiin päin vetämistä

Mikkeli–Juva-välin uusiminen sai taakseen koko Itä-Suomen tuen. Hanketta lobbasivat niin maakuntaliitot, kauppakamarit kuin yritysyhdistykset.  Ankara lobbaus ei kuitenkaan ollut ainoa syy rahoituksen saamiseen. Laukkanen epäilee läpimenoa edistäneen sen, että tieosuuden uusimissuunnitelmat ja kaavat olivat täysin valmiit ja alueen kunnat olivat sitoutuneet rahoitukseen osaltaan.

Ratkaisevaa oli myös se, että tällä kertaa hallituksessa oli asioista päättämässä oman maakunnan miehiä ja naisia.

– Kyllähän näihin tiehankkeisiin liittyy aina se, että näissä näkyy hirveän hyvin, mistä päin ovat keskeiset vaikuttajat siinä viimeisessä pöydässä. Hallituspöydässä istuivat kuitenkin Lenita Toivakka ja Olli Rehn, jotka tuntevat maakunnan tilan. Vähättelemättä muita, Laukkanen toteaa.

Kunnanjohtajan mukaan kehysriihessä rahaa saaneet tiehankkeet osuvat melko hyvin yhteen hallituksessa istuvien ministerin kotimaakuntien kanssa. Kotiin päin vetäminen ei 30 vuotta kunnanjohtajana valtakunnan politiikkaa seuranneen mielestä ole uusi asia. Neljä vuotta sitten samainen kotiin päin vetäminen koitui Laukkasen mukaan Mikkeli–Juva-välin kohtaloksi.

– Koska se viimeisenä yönä tippui pois listalta, niin kyllä minulla sellainen mielikuva silloisen hallituksen infraryhmän ministereistä oli, että ehkä sieltä olisi joku toinen tippunut, jos olisi ollut toisenlainen kokoonpano. Totta kai perusteluita on paljon, mutta viime kädessä näitä ihmiset ratkovat.