Kunnat säikähtivät sote-palvelujen yhtiöittämispakkoa – "miten julkiset yhtiöt pärjäävät kilpailussa"

Hallituksen uusimman sote-linjauksen mukaisesti julkiset palveluntarjoajat joutuvat yhtiöittämään valinnanvapauden piirin tulevat toimintonsa, jotta kilpailun tasapuolisuus taataan kaikille.

Kotimaa
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.Yle

Kuntien mielestä sote-uudistuksen aloitusvuosi 2019 koittaa turhan nopeasti julkisten palveluntarjoajien yhtiöittämisvelvoitteen kannalta. Hallituksen edellyttämä yhtiöitys on iso muutos kunnille, ja ne toivovatkin siirtymäaikaa tälle osaa uudistusta.

– Kunnista maakunnille siirtyvä julkinen palvelutuotanto joudutaan jatkossa yhtiöittämään. Mennään siis markkinoille ja tämä on todella iso asia koko yhteiskunnan kannalta. Siksi toivomme todella kovasti, että se tapahtuisi harkitusti eikä kovin nopealla tahdilla, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio tähdentää.

– Meillä on suuri huoli siitä, miten julkiset yhtiöt pärjäävät kilpailussa, kun niillä on niin vähän aikaa laittaa itsensä kilpailukuntoon, Tainio korostaa.

Tainion mielestä julkisella palvelulla pitää olla mahdollisuus sopeutua muutokseen. Uudistuksen aloitusvuosi 2019 tulee Tainion mielestä turhan nopeasti. Siksi tarvitaan siirtymäaika, mutta sen mittaa hän ei halua vielä määritellä.

Hallituksen uusimman sote-linjauksen mukaisesti kuntalainen voi tulevaisuudessa valita tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelun julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin (esimerkiksi järjestöt) palveluntarjoajalta. Kilpailun tasapuolisuuden takaamiseksi kaikki velvoitetaan toimimaan yhtiöpohjalta.

"Musta pekka vaarassa jäädä kuntien käteen"

Samalla kun kuntien sote-palvelut siirtyvät itsehallinnollisten maakuntien vastuulle, siirtyy tuhansia kuntien sote-kiinteistöjä niin ikään maakuntien käyttöön. Mutta ei kaikki, eikä niiden omistukseen.

– Nykyiset kuntien tilat vuokrataan sote-palvelujen käyttöön tarpeen mukaan_,_ korosti peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa aamulla.

Rehulan "tarpeen mukaan" määrittelyssä piilee Tainion mukaan melkoinen miina kuntien näkökulmasta.

– Nyt näyttää siltä, että maakunnat vuokraavat kuntien sote-kiinteistöt. Tässä on kunnille vaarana jäädä musta pekka käteen, kun jää kiinteistöjä, jotka eivät maakunnalle kelpaakaan. Miten näiden kanssa menetellään, jotta kunnille ei kerry alijäämää näistä. Tämä on kuntien kannalta hyvin merkittävä asia, Tainio korostaa.

Pääkaupunkiseudulle tarjotaan erillisratkaisua

Sote-uudistuksen lähtökohtana on saada palvelut "suurempien hartioiden" alle, jotta haluttuihin miljardisäästöihin päästään. Tainion mukaan monessa kunnassa ollaankin tyytyväisiä siihen, että monet tehtävät siirtyvät maakuntien hoidettavaksi, koska omat hartiat ovat olleet turhan kapeat.

Monella suurella kaupungilla taas on mielestään riittävän isot muskelit jo nyt sote-palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Sote-uudistusta ei niissä pelkillä hurraa-huudoilla tervehditäkään.

– Sote-ongelmat eivät ole niin suuria isoissa kaupungeissa, koska sotessa nimenomaan haetaan leveämpiä hartioita ja hartioitahan näissä kaupungeissa on jo tänä päivänä. Siksi sote-uudistus ei ole isojen niiden kannalta niin tarpeellinen kuin pienempien kuntien kannalta, Tainio sanoo.

– Varmasti isot kaupungit haluaisivat tehdä montakin asiaa toisin (kuin hallitus esittää). Ne, joilla on hartioita itse järjestää ja tuottaa palveluita, varmasti haluaisivat tehdä sen jatkossakin, esimerkiksi sote-palvelut, työllisyyspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto. Monet kaupungit ovat hoitaneet ne hyvin tähänkin asti ja haluaisivat hoitaa jatkossakin, Tainio toteaa.

Valtiovaltakin on huomannut, että pääkaupunkiseutu muodostaa muusta maasta poikkeavan väestökeskittymän niin olosuhteiltaan kuin tarpeiltaan. Siksi hallitus on valmis arvioimaan erillisratkaisua Helsingin seudulle, jos alueen kaupungit tekevät erityispiirteiden huomioimiseksi yhteisen ehdotuksen.