1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Romutetaanko Dublin-sopimus? Viisi kysymystä ja vastausta, mitä turvapaikkasäännöille tehdään

EU-komissio esittää vaihtoehtoja turvapaikkahakemusten käsittelyyn Euroopassa. Sen mielestä pakolliset kiintiöt ovat oikeudenmukainen tapa jakaa vastuuta. Monelle maalle ne ovat punainen vaate.

Ulkomaat
Mies katsoo aidan takaaa pakolaileirillä.
Mies katsoo aidan takaaa pakolaisten siirtoleirillä Ateenassa 4. huhtikuuta.Yannis Kolesidis / EPA

Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että turvapaikkapolitiikasta sopiminen kaikkien EU-maiden kesken on vaikeaa, jollei mahdotonta. Silti sitä on yritettävä, koska nykyinen järjestelmä ei toimi.

EU-komission mukaan jotkut maat joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen turvapaikanhakijoiden hakeutuessa niihin sankoin joukoin, joihinkin maihin heitä ei tule lainkaan.

EU-komissio ojensi tänään paperin, (siirryt toiseen palveluun) josta se haluaa jäsenmaiden ja parlamentin keskustelevan. Sopu siitä, mitä tehdään, pitäisi löytää ennen kesää. Komissio tekee sen pohjalta lakiesityksen.

Seuraavat kysymykset ja vastaukset ovat rautalankaversio siitä, mistä EU oikein puhuu:

1. Romutetaanko Dublin-sopimus?

Ei välttämättä. EU-komission mielestä Dublin-sääntöjä voisi parannella: nykyinen järjestelmä säilyisi, eli turvapaikkahakemuksen käsittelisi se maa, johon hakija ensimmäisenä rekisteröityy.

Jos kävisi kuten nyt Kreikalle on nyt käynyt – lähes miljoona ihmistä on pyrkinyt maan läpi Eurooppaan – otettaisiin käyttöön pysyvä kriisimekanismi. Kriisitilanteessa turvapaikanhakijat jaettaisiin pakollisin kiintiöin pitkin Eurooppaa.

2. Mitä vaihtoehtoja EU-komissio esittää?

Vaihtoehtoja on oikeastaan kolme, mutta komission mielestä niistä kaksi on mahdollisia.

Dublin-sääntöjen korjaaminen on yksi vaihtoehto.

Toinen vaihtoehto on romuttaa Dublin-sopimus ja jakaa EU-alueelle tulevat turvapaikanhakijat saman tien eri EU-maihin odottamaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä.

Kolmas vaihtoehto olisi perustaa EU:n turvapaikkavirasto, joka tekee päätökset ja jakaa turvapaikanhakijat eri puolille – se on komission mielestä kuitenkin vasta tulevaisuusvisio.

3. Suostuuko Eurooppa jakamaan turvapaikanhakijat kiintiöillä?

Tästä tulee suuri kiista. Paljon turvapaikanhakijoita vastaanottaneet maat luovuttaisivat näitä mielellään muille. Mutta moni EU-maa vastustaa pakollisia kiintiöitä kiivaasti.

Esimerkiksi Ranska on suhtautunut pysyviin kiintiöihin epäillen ja väittää, että enemmistö ei tule kannattamaan kiintiöitä. Itä-Euroopan maista Puola on ilmoittanut, ettei se halua pakolaisia.

Unkari ja Slovakia ovat haastaneet EU:n oikeuteen tilapäisistä kiintiöistä. Tilapäisillä kiintiöillä oli tarkoitus jakaa 160 000 turvapaikanhakijaa, mutta se ei ole toteutunut.

4. Mitä EU-komission varapuheenjohtaja tarkoitti puhuessaan turvapaikkashoppailusta?

EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi, että turvapaikanhakijat hakeutuvat muutamiin EU-maihin, koska niissä hyvät vastaanotto-olot, hakemusten lyhyt käsittelyaika tai turvapaikansaamisen todennäköisyys houkuttelevat.

– Kutsumme sitä toissijaiseksi liikkumiseksi tai turvapaikkashoppailuksi, Timmermans sanoi.

Komission mielestä EU-maiden pitää yhtenäistää turvapaikkapolitiikka, jotta tätä ei tapahtuisi. Olennaista on, että hakija saa tarvitessaan turvaa – ei se, mihin maahan hän päätyy.

5. Kuka päättää, mitä tehdään?

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia keinoja. EU-komissio hakee nyt yhteisymmärrystä EU-maiden ja parlamentin kanssa. Se yrittää etsiä vaihtoehdon, jolla olisi läpimenon mahdollisuuksia.

Ensimmäiseksi asiasta pääsevät sopimaan tai riitelemään sisäministerit. Myös parlamenttia kuullaan. Näiden pohjalta komissio aikoo tehdä lakiesityksen ennen kesää, joka käsitellään normaalisti.

Tarvittaessa jäsenmaat päättävät asiasta äänestämällä.

Lue seuraavaksi