Juha Rehula: Valinnanvapaus edellyttää myös julkisten palvelutarjoajien yhtiöittämistä

Peruspalveluministeri Juha Rehulan mukaan valinnanvapauden lisääntyessä kilpailulainsäädäntö vaatii, että yksityiset ja julkiset palvelutarjoajat ovat samalla viivalla. Rehula (kesk.) ja kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) keskustelivat hallituksen esittämistä ratkaisuista sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi.

politiikka
Tuula Haatainen ja Juha Rehula A-studion vieraina.
Tuula Haatainen ja Juha Rehula A-studion vieraina.Yle

Juha Sipilän hallituksen kaavailema sote-uudistus muuttaisi merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestämistä Suomessa. Jatkossa palveluiden järjestämisestä vastaisivat 18 maakuntaa, joilla olisi mahdollisuus valita palvelutarjoajia julkisten laitosten ohella myös yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannen sektorin järjestöiltä.

- Ykkösasia on se, että hoitoa ja hoivaa saa silloin kun sitä tarvitsee. Nyt ollaan rakentamassa alustaa tälle, totesi peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) keskiviikon A-studiossa.

Tänään julki tulleissa hallituksen suunnitelmissa kysymyksiä herätti etenkin maininta julkisten palvelutarjoajien yhtiöittämisestä. Käytännössä potilas voisi jatkossa valita palvelutarjoajansa maakunnan hyväksymien ehdokkaiden joukosta. Valinnanvapaus toisi mukanaan edellytyksen, että kaikkien palvelutarjoajien on oltava yhtiömuotoisia, myös julkisten.

- Jos valinnanvapauslainsäädäntö toteutuu, niin silloin ne palvelut, jotka ovat valinnanvapauden piirissä, ovat markkinalle alttiit. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että niiden toimijoiden on yhtiöitettävä toimintansa. Julkiset yhtiöt ovat jatkossa osa tätä toimintaa, Rehula sanoi.

Hän perusteli yhtiöittämistä kilpailulainsäädännöllä ja EU:n asettamalla potilaiden liikkuvuusdirektiivillä.

SDP:n Haatainen: Yhtiöittäminen sopii huonosti vanhustyöhön ja sosiaalipalveluihin

Kansanedustaja Tuula Haatainen totesi A-studiossa, että hallituksen ulostulo jättää liikaa avoimia kysymyksiä.

- On paljon alueita, kuten vanhus- ja sosiaalipalvelut, joita ei voida tehdä kokonaisuuksiksi, joita hinnoitellaan, kalastellaan ja myydään. Pelkään, että jos tämä viedään äärimmilleen, niin kokonaisuus hämärtyy, Haatainen sanoi.

Peruspalveluministeri Rehula vastasi toteamalla, etteivät sisällölliset muutokset enää riitä, vaan palveluiden rapautumisen estämiseksi tarvitaan järeämpiä toimia.

- Tärkeää on, että palveluntarjoaja kantaa vastuun ja kokonaisuuden hallinta on avainkysymys. Meidän palvelut ovat pirstaloituneet, ja on paljon esimerkkejä, joissa lasku on suurempi kuin silloin jos kannettaisiin kokonaisvastuu, Rehula totesi.

Jonotusaikoja halutaan lyhentää – keinoista eripuraa

Rehula ja Haatainen olivat samaa mieltä siitä, että potilaiden on päästävä nopeammin vastaanotolle perusterveydenhuolloin piirissä. Näkemykset keinoista erosivat kuitenkin jyrkästi.

- Tämä tapahtuisi esimerkiksi avaamalla enemmän vastaanottoaikoja, pidentämällä iltavastaanottoja, ottamalla lauantaita käyttöön, Haatainen sanoi.

Rehulan mukaan oppositiota edustava Haatainen ei esittänyt yhtään sellaista keinoa, joita ei voisi jo nyt tehdä.

- Kyse on johtamisesta ja siitä miten organisoidaan palveluita. Nyt ollaan sellaisessa tilanteessa, että nämä sisällölliset muutokset ei riitä, vaan pitää luoda alusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluille niin, että polvileikkauksen tarvitsija saa palvelun ja kuntoutuksen tarvitsija kuntoutusta, Rehula sanoi.

Lupausta terveyskeskusjonojen poistamisesta Rehula ei halunnut esittää, vaan sanoi sen olevan keskeinen tavoite, johon toivon mukaan joskus päästään.