1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ylen aamu

Sote-uudistuksen vetäjä: Kustannukset jaettava kansallisesti

THL:n ylijohtajan mukaan sote-alueiden määrä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa laskemaan. Kuntaliittoa arveluttaa esimerkiksi huostaanotto- ja pakkohoitopäätösten siirtyminen yhtiöitettyjen terveyspalveluiden vastuulle.

Ylen aamu
Sinikka Salo, Marina Erhola ja Hanna Tainio.
Hallitus kertoi uusista sote- ja alueuudistuslinjauksista. Niiden vaikutuksia arvioivat STM:n sote-uudistuksen muutosjohtaja Sinikka Salo, THL:n ylijohtaja Marina Erhola ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Sote-uudistuksessa on vielä monta kysymysmerkkiä. Esimerkiksi THL:n ylijohtaja Marina Erhola arvelee, että sote-palveluista vastaavien alueiden määrä tulee jatkossa laskemaan nyt ilmoitetusta 18:sta.

– Pitkällä tähtäimellä osa näistä väestöpohjista on liian pieniä, hän perusteli Ylen aamu-tv:ssä.

Myös kustannusten jakaminen herättää kysymyksiä. Hallitus ilmoitti eilen, että vastuu rahoituksesta tulee valtiolle ja se toteutetaan ansiotuloverotuksella niin, ettei kokonaisveroaste tai progressio kuitenkaan nouse.

Tällä hetkellä se, kuinka paljon kunnat käyttävät tuloistaan sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaihtelee Kuntaliiton mukaan jopa alle 40 prosentistä lähes 70 prosenttiin. Liitossa ollaankin huolissaan siitä, kuinka kustannusten jakaminen toteutetaan oikeudenmukaisesti.

– Kyllä meidän se jakaminen täytyy tehdä kansallisesti, ja siellä löytää se yhdenvertainen kohtelu. Varmaan tarvitaan jotakin siirtymäajan menettelyjä, muutosjohtaja Sinikka Salo vastaa.

Valinnanvapautta peruspalveluihin

Sote-uudistuksessa myös kansalaisen valinnanvapautta terveyspalveluissa on tarkoitus lisätä. THL:n ylijohtajan Marina Erholan mukaan valinnanvapautta tarvitaan erityisesti niissä kohdissa, joissa järjestelmä toimii tällä hetkellä huonoiten. Sen sijaan hyvin toimivien palveluiden kohdalla hän suhtautuu uudistukseen varovaisesti.

– Keskeisin haaste on avosairaanhoidon vastaanottopalveluihin pääsy. Tässä on räikeitä eriarvoisuuksia riippuen siitä, onko henkilö työssä ja työterveyshuollon parissa vai ei. Tähän me tarvitsemme sitä valinnanvapautta, ja myös eräisiin hoivapalveluihin, ja niitä on syytä viedä aika ripeästikin tässä eteenpäin, toteaa Erhola.

Sen sijaan erikoissairaanhoidon valinnanvapauteen hän suhtautuu varauksella. Siellä valinnanvapauteen liittyy esimerkiksi riski tuplainvestoinneista, jotka tulevat kalliiksi.

– Siellä on erittäin isot julkiset investoinnit jo sairaaloissa, ja nyt jos sitä merkittävästi avataan yksityiselle palvelutuotannolle, niin siellä on riski tuplainvestoinneista. Lisäksi täytyy muistaa, että meidän erikoissairaanhoitomme on vähän niin kuin kansallinen aarre – se toimii kokonaisuutena hyvin, Erhola perustelee.

Hän toivookin tarkkaa harkintaa siinä, ettei uudistuksilla vahingossa aiheuteta enemmän haittaa kuin saavuteta hyötyjä.

Muutosjohtaja Sinikka Salon mukaan tämä on huomioitu jo hallituksen tekemissä sote-linjauksissa.

– Hallituksen eilisissä linjauksissa selkeästi sanotaan, että se koskee erityisesti perushoidon puolta ja valikoivin osin erikoissairaanhoitoa, hän huomauttaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen todennäköisesti tapahtuva yhtiöittäminen muuttaisi myös merkittävästi tilannetta nykyisestä.

– Se, että nämä palvelut yhtiöitetään, on todella iso asia, ja muuttaa tätä yhteiskuntaan. Siellä on monia sellaisia palveluita, jotka Kuntaliiton mielestä aika huonosti sopivat yhtiöitettäviksi, kuten vaikkapa lastensuojelu ja monet vanhustenhuollon palvelut. Myös monien viranomaistehtävien, kuten huostaanotoista ja mielenterveyspotilaiden pakkohoitopäätöksistä viranhaltijana päättämisen, kanssa voi tulla ongelmia, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio listaa.

Hänen mukaansa onkin tarpeen miettiä erittäin tarkasti sitä, miten tämänkaltaiset tehtävät sopivat yhteen yhtiömalliin kanssa.

Lue seuraavaksi