Sähköisessä yo-kokeessa hiottavaa: Lahdessa koneet ja piuhat eivät sopineetkaan yhteen

Osa lukioista havaitsi puutteita sähköisen yo-kokeen harjoituksissa: verkkopiuhat eivät sopineet opiskelijoiden uusiin tietokoneisiin, laitteiden toimivuutta ei ollut kokeiltu etukäteen ja yksi oppilas jouduttiin koneen puuttumisen takia käännyttämään kokeesta.

tekniikka
Lahden Lyseon yo-koejärjestelyt sähköiseen harjoituskokeeseen.
Lahden Lyseo

Sähköisen ylioppilaskokeen harjoituksissa havaittiin ongelmia, joihin puututaan ennen ensi syksyn ensimmäistä oikeaa sähköistä yo-koetta.

Esimerkiksi Kannaksen lukiossa Lahdessa vain kolmasosa kokeeseen osallistuneista oli testannut laitteidensa toimivuuden etukäteen.

– Osa tuli ilman omaa laitetta ilmoittamatta tästä etukäteen. Jouduimme käännyttämään yhden opiskelijan pois koetilanteesta, koska hänellä ei ollut laitetta. Muille löysimme varalaitteet, rehtori Jyrki Rosti sanoo.

Lukioissa havaittiin, että koetilanteessa pakolliset verkkopiuhat eivät käyneet kaikkien opiskelijoiden koneisiin. Joissakin uusissa koneissa ei ole paikkaa verkkokaapelille, ja yhdistämiseen tarvitaan sovitin.

Sovittimia ei kuitenkaan ollut kaikilla opiskelijoilla.

Jouduimme käännyttämään yhden opiskelijan pois koetilanteesta, koska hänellä ei ollut laitetta.

Jyrki Rosti

– Moderneissa litteissä tietokoneissa ei ole sisäistä verkkokorttia. Saimme homman toimimaan adaptereilla, mutta se ei ollut ongelmatonta, Lahden Lyseon lukion rehtori Tero Matkaniemi kertoo.

Sekä Lyseossa että Kannaksessa alkusählinkiin kului paristakymmenestä minuutista puoleen tuntiin – siis pitempi aika kuin mihin oli varauduttu. Lisäksi Kannaksessa oli yksittäisiä ongelmia yhteyksien pätkimisessä ja näytön lukituksessa opiskelijan poistuessa vessaan.

Molempien lahtelaiskoulujen rehtorit pitävät sähköistä koetta kuitenkin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Jyrki Rostin mukaan sähköinen koe on tätä päivää ja kehityksen suunta on oikea.

YTL: Yhtäkään epäonnistunutta harjoituskoetta ei ole tiedossa

Suomen lukiot lähettävät kokemuksensa harjoituskokeesta Ylioppilastutkintolautakunnalle (YTL). Lautakunta sai heti kokeen jälkeen runsaasti yhteydenottoja.

Yo-koe ei saa olla ensimmäinen sähköinen koe kenellekään.

Kaisa Vähähyyppä

YTL:n mukaan palautteen perusteella järjestelmät toimivat teknisesti, mutta ohjeistusta on kehitettävä.

– Tiedossamme ei ole yhtäkään epäonnistunutta koetta, pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä sanoo.

Hänen mukaansa on tärkeää, että kokelaat varmistavat ennen koetilannetta laitteidensa toimivuuden.

– Yo-koe ei saa olla ensimmäinen sähköinen koe kenellekään. Siksi järjestelmää harjoitellaan ja käytetään myös lukion kurssikokeissa.

Mitä tulee lukioilta kantautuneeseen kritiikkiin kaapelisirkuksesta ja verkkopiuhaongelmista, YTL:n perusteet niiden käyttöön ovat selvät.

– Koulut ovat rakentaneet langallisen verkon. YTL edellyttää sen käyttöä tietoturvasyistä.

Koetilan rakentaminen on iso urakka, johon tarvitaan sähkömiestä ja hillittömästi kaapelia.

Jyrki Rosti

Rehtori toivoo silti yo-kokeisiin langattomia verkkoja

Lahden Lyseon rehtori Tero Matkaniemi toivoo, että vanhanaikaisista verkkokaapeista päästäisiin yo-kokeessa eroon.

– Henkilökohtaineen toiveeni on, että voisimme elää ajassa, jossa toimitaan langattomassa verkossa. Se on mahdollista ja siihen on perusteet. Katsotaan, miten Ylioppilastutkintolautakunta suhtautuu ajatukseen.

Harjoituskokeeseen osallistui Kannaksen lukiossa reilu 30 oppilasta, kun harjoittelumahdollisuutta tarjottiin 60:lle.

Rehtori Jyrki Rosti on huolissaan siitä, miten tulevissa sähköisissä koetilanteissa rakennus- ja valvontarumba sekä riittävät tilat kokeen tekemiseen järjestyvät.

Henkilökohtaineen toiveeni on, että voisimme elää ajassa, jossa toimitaan langattomassa verkossa.

Tero Matkaniemi

– Koetilan rakentaminen on iso urakka, johon tarvitaan sähkömiestä ja hillittömästi kaapelia. Sähköisten kokeiden lisääntyessä myös valvojien tarve on niin suuri, että joutunemme ottamaan opettajia tunneilta valvomaan. Mikäli tarvitaan useampia erillisiä koetiloja, voidaan törmätä tilaongelmaan.

Rosti aikoo pitää ensi syksynä tarkkaa kirjanpitoa siitä, että kaikki opiskelijat testaavat laitteensa ja yhteydet ennen koetilannetta eikä vasta silloin, kun on tosi kyseessä.

Sähköisen ylioppilaskokeen harjoitus järjestettiin valtakunnallisesti 6. huhtikuuta maantieteessä, saksan lyhyessä oppimäärässä ja filosofiassa.

Ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseksi asteittain alkaen ensi syksystä. Vuoteen 2019 mennessä kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti.