Hyppää sisältöön

Sotshin rinteistä tuli venäläisten alpit – heikko rupla houkuttelee matkailuun Venäjällä

Ruplan arvon romahdus on saanut Venäjän keskiluokan vaihtamaan Keski-Euroopan laskettelukeskukset Sotshin olympialaisten rinteisiin. Heikko rupla tekee kohteesta houkuttelevan myös ulkomaalaisille, mutta palvelun saaminen englanniksi tuottaa suuria vaikeuksia.

Roza Hutorin laskettelukeskuksessa on rinteitä yhteensä 77 kilometrin verran. Kuva: Erkka Mikkonen

Sotshin vuoden 2014 olympialaisten rinteet houkuttelevat venäläismatkailijoita, kun ruplan arvon romahdus on tehnyt lomailun Keski-Euroopan laskettelukeskuksissa venäläisille aiempaa kalliimmaksi.

Sotshissa käy myös ulkomaalaisia turisteja, mutta palvelussa on toivomisen varaa.

– Tämä paikka on ällistyttävän hieno, mutta on sääli, etteivät ihmiset osaa palvella meitä. Täällä ei puhuta englantia, ja meitä kohtaan ollaan oltu tylyjä, kertoo argentiinalainen Gonzalo Argarate.

Gonzalo Argarate (vas.) saapui ystäviensä kanssa Argentiinasta kokeilemaan Sotshin olympiarinteitä. Kuva: Erkka Mikkonen

Ympäri maailmaa lasketellut Argarate saapui ystäviensä kanssa Sotshin olympialaisten innoittamana kokeilemaan alppilajien näyttämönä toiminutta Roza Hutorin laskettelukeskusta. Argentiinalaismiehet kehuvat kilpaa rinteitä ja edullista hintatasoa, mutta palvelu on tuottanut karvaan pettymyksen.

Valtaosa turisteista venäläisiä

Roza Hutorin paikallisjohtaja Aleksandr Belokobylski vakuuttaa korkeatasoisen palvelun olevan ensiluokkaisen tärkeää isolla rahalla rakennetulle lomakeskukselle. Toisaalta hän tunnustaa, että etusijalla ovat venäläismatkailijat.

– 95 prosenttia vieraistamme on venäläisiä, ja suurin osa ulkomaalaisista tulee Ukrainasta, Kazakstanista ja Valko-Venäjältä, Belokobylski kertoo.

Tämän vuoksi ei olekaan ihmeellistä, että valtaosa lomakeskuksen opasteista on vain venäjäksi ja laskettelukeskuksen infopisteessäkin puhutaan vain vaivoin englantia.

Massiivinen lomakeskus rakennettiin tyhjästä

Vuoristojokea molemmin puolin reunustavien rantabulevardien varrella seisovat komeat rivistöt kauppoja, ravintoloita ja kansainvälisten hotelliketjujen rakennuksia.

40 kilometrin päässä Mustanmeren rannasta sijaitsevaan Krasnaja Poljanaan rakennettiin käytännössä tyhjästä olympialaisten yhtenä avainkohteena tunnettu Roza Hutorin talviurheilukeskus. Siellä kilpailtiin alppilajien, lumilautailun ja freestylehiihdon mitaleista.

Laskettelukausi jatkuu Roza Hutorissa huhtikuun loppuun saakka. Kuva: Erkka Mikkonen

Roza Hutorin paikallisjohtajan Aleksandr Belokobylskin mukaan kilpailupaikat, olympiakylän, hotellit ja muun infrastruktuurin sisältävän hankkeen kokonaiskustannus oli huikeat 2,2 miljardia dollaria.

Toisin kuin monet muut olympiakisojen kohteista Roza Hutor näyttää lunastaneen paikkansa myös kisojen jälkeen. Viime vuonna keskuksessa kävi yhteensä 1 350 000 vierailijaa, ja kuluvana vuonna kasvua kävijämäärissä on ollut noin 30 prosenttia.

Moni saapuu Roza Hutoriin vain päivämatkalle, mutta Belokobylskin mukaan lomakeskuksen 5 500 vuodepaikkaa sisältävän majoituskapasiteetin käyttöastetta on saatu nostettua tänä talvena vajaaseen 80 prosenttiin. Kesällä hotellien käyttöasteessa päästiin noin 40 prosenttiin.

Heikko rupla hillitsee ulkomaanmatkailua

– Puitteet ovat eurooppalaista tasoa, mutta tänne pääsee nopeammin ja edullisimmin, perustelee Sergei Novosjolov lomakohdettaan valmistautuessaan laskuun 2 300 metrin korkeuteen kohoavan Roza Hutorin huipulta.

Aiemmin Alpeilla ja Andorrassa lasketellut Novosjolov on tyytyväinen Krasnaja Poljanan rinteisiin, mutta matkapäätöksen sinetöi lopulta kukkaro.

Roza Hutorin alakylä. Kuva: Erkka Mikkonen

– Nyt kun ruplan kurssi on romahtanut, täällä on ainakin puolet halvempaa kuin Alpeilla, Uralin länsipuolella sijaitsevasta Kirovin kaupungista kotoisin oleva Novosjolov huomauttaa.

Venäjän talousvaikeudet ja heikko rupla ovat vähentäneet rajusti venäläisten ulkomaanmatkailua. Venäjän matkailualaa edustavan liiton mukaan ulkomaanmatkojen määrä supistui viime vuonna lähes kolmanneksella. Kaiken kaikkiaan venäläiset tekivät vuonna 2015 noin 12 miljoonaa matkaa ulkomaille.