Euroopan avaruusjärjestö etsii elämää aurinkokunnasta – ja uskoo löytävänsä

Elämän löytymisestä käydään kansainvälistä kilpaa – mutta yhteistyössä. ESA:n pääjohtajan mukaan myös suomalainen voi päästä astronautiksi jo lähivuosien aikana.

tekniikka
Kuvayhdistelmässä Voyager 1-luotaimen ottamista kuvista Jupiterin kuista; Io, Europa, Ganymede ja Callisto.
Kuvayhdistelmässä Voyager 1-luotaimen ottamista kuvista Jupiterin kuista. Io (ylhäällä oikealla) on lähimpänä Jupiteria, jonka jälkeen Europa, Ganymede ja Callisto (alhaalla vasemmalla osittain kuvassa).

Euroopan avaruusjärjestön ja Venäjän yhteinen ExoMars1-luotain laukaistiin pari viikkoa sitten Baikonurista Kazakstanista. Muutaman vuoden kuluttua sitä seuraa ExoMars2.

Ensi vuosikymmenen alkupuolella ESA lähettää luotaimen kohti Jupiteria ja sen kuita, Ganymedestä, Kallistoa ja Europaa.

Kaikkia näitä yhdistää pyrkimys löytää elämää kotiplaneettamme ulkopuolelta.

Suomessa vierailevan Euroopan avaruusjärjestön ESA:n pääjohtajan Jan Wörnerin mukaan kyseessä on yksi tieteen suurista kysymyksistä.

– Olen vakuuttunut, että elämää löytyy jo avaruuden suuruuden takia. Todennäköisyys, että jossain muualla tapahtuu sama kuin Maassa, on varsin ilmeinen, Wörner sanoo.

Hänen mielestään kiinnostavaa onkin, löytyykö omasta aurinkokunnastamme jotain vastaava. Siksi ExoMars tutkii juuri Marsia, jossa elämä on kenties todennäköisintä.

Elämän löytämisestä kilpaillaan yhteistyössä

Raketti nousemassa ilmaan.
TGO-luotain lähdössä matkaan venäläisen Proton-M-kantoraketin kyydissä Kazakstanista 14. maaliskuuta.ESA

Mukana elämän etsinnässä on ESA:n ja Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan kaltaisia suuria julkisia organisaatioita, mutta myös yksityistä rahaa. Esimerkiksi venäläistaustainen miljardööri Juri Milner ilmoitti viime vuonna suurhankkeesta, jolla etsitään älyllistä elämää maailmankaikkeudesta.

Wörner myöntää kilpailun ja muistuttaa, että viime vuosisadan puolivälissä kisattiin siitä, kuka ehtii ensimmäisenä Kuuhun.

Nyt kilpaa tärkeämpää on kuitenkin yhteistyö, jota käydään muun muassa Venäjän, Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin kanssa.

– Kyse on siitä, mitä sellaista meidän kannattaa tehdä, jota muut eivät tee. Ja kuinka pystymme yhdistämään voimiamme.

Wörner myöntää, että hänelle olisi toki henkilökohtaisestikin miellyttävää, jos hän voisi pääjohtajana kertoa ESA:n löytäneen ensimmäisenä elämää.

– Olen normaali ihminen turhamaisuuksineen kaikkineen. Jos ESA yltää moiseen saavutukseen, olen siitä ylpeä. En henkilökohtaisesti vaan organisaatiosta, koska tutkijathan työn tekevät, en minä.

Wörner ei lupaa Milnerille pikaista onnistumista

Pääjohtaja Jan Wörner suhtautuu varauksellisesti Juri Milnerin ja hänen kumppaneidensa yrityksiin löytää älyllistä elämää oman aurinkokuntamme ulkopuolelta.

Jan Wörner
Jan WörnerYle

Ongelmana ovat tavattoman suuret etäisyydet. Mahdollinen älyllinen elämä sijaitsisi miljoonien valovuosien päässä. Jo valon nopeuden asettamat rajoitukset estäisivät yhteydenpidon tällaisiin sivilisaatioihin.

Wörner myöntää, että toisen älyllisen sivilisaation olemassaolo on kysymys, joka kiehtoo ihmisiä tavattomasti. Kyse on elämän kehittymisestä. Voiko olla, että sitä syntyisi vain yhden kerran koko universumissa, hän kysyy.

ESA tyytyy etsimään naapuriplaneetoiltamme mikrobitason elämää. Wörner on toiveikas erityisesti Marsin suhteen. Jonkinlaista elämää lopulta löytyy, hän luottaa.

Suomalainen astronautti viiden vuoden kuluttua? 

Wörner sanoo haluavansa kuulla vierailullaan suomalaisten kiinnostuksen kohteista avaruustutkimuksessa. Hän tapaa suomalaista muun muassa yliopistoväkeä.

Vierailun aikana keskustellaan myös rahasta, mutta sisältö on tärkeintä. Jos yhteisiä kiinnostuksen kohteita löytyy, keksimme myös keinot rahoittaa hankkeita, hän sanoo.

Kannattaako suomalaisten vaikeina taloudellisina aikoina sijoittaa avaruustutkimukseen?

– Ehdottomasti. Kun sijoittaa avaruuteen, sijoittaa tulevaisuuteen. Erityisesti kriisiaikoina ei kannata katsoa taakse ja pohtia kuinka huonosti asiat ovat. Kannattaa katsoa tulevaisuuteen ja miettiä sen mahdollisuuksia.

Wörnerin mukaan on täysin mahdollista, että jonain päivänä joku suomalainenkin pääsee astronautiksi. Juuri tällä hetkellä ESA:lla on joukko astronautteja, mutta heille kaikille ei ole tehtäviä avaruudessa.

Suomalaiselle voi aueta mahdollisuus, jos ESA päättää tehtävistä, joissa tarvitaan astronautteja. Tuolloin ESA joutuu hakemaan uusia ehdokkaita, ja Suomesta kotoisin oleva eurooppalainen astronautti olisi lämpimästä tervetullut, Wörner sanoo.

Kuinka pian näin voi käydä?

– Puhumme vähemmästä kuin viidestä vuodesta.