Kotouttamisen keinoiksi ehdotettiin työtä, kielen opetusta ja kaveruutta

Maahanmuutosta tuli Suomi-tekoihin runsaasti ehdotuksia ja kommentteja. Tutut kaksi linjaa löytyy, osa on äärikriittisiä ja vaatii tulijoiden käännyttämistä maasta. Osa yrittää löytää maahanmuuttajien kotouttamiseen ratkaisuja.

Suomi-tekoja
Piirroskuvitus, jossa kaksi naista.
Maahanmuuttajillekin halutaan töitä, jos niitä vain olisi, koska se on parasta ja tehokkainta kotouttamista.Stina Tuominen / Yle

Torniolainen Jukka Melaranta on kehittänyt tietokonepohjaisen menetelmän, jossa maahanmuuttaja pystyy opiskelemaan suomen kieltä niin, että saa hyvin yksinkertaisella menetelmällä mistä tahansa tekstistä selville suomen kielen sanojen perusmuodot ja muita perustietoja.

Maahanmuuttajalta tämä vaatii suomen kielen perustaitojen hallintaa. Hän vertaa keksintöään selkokielisiin uutisiin. Melaranta toivoo keksinnölleen nyt laajaa jatkokokeilua.

Melarannan Suomi-teko kuvaa hyvin myös muita suomen kielen osaamiseen keskittyneitä ideoita.

Kreikassa asuva Henry Björklid keräisi käytöstä poistettuja tietokoneita, joihin luotaisiin datapohjainen suomen kielen opetusohjelma, jossa voisi hyödyntää myös multimediaa.

Taina lähestyy kieliasiaa toisesta vinkkelistä. Hänen mielestään jo vuosia Suomessa asuville tilataan edelleen tulkkauspalvelua. Taina ehdottaa maahanmuuttajille omavastuuosuutta tulkkauksen kustannusten kattamiseksi. Tämä voisi motivoida suomen kielen opiskeluun.

Yle Uutiset julkaisi maanantaina Suomi-tekoja -sivuston, jossa on ehdotuksia paremman Suomen puolesta. Katso 18 Suomi-tekoa täältä.

Työn rooli kotoutumisessa

Vahva usko työn merkitykseen parhaana kotouttajana sai useita ehdotuksia.

Espoolainen Raakel Jaloniemi hyödyntäisi eri kulttuureista tulleita maahanmuuttajia vientiyrityksissä. Esimerkkinä hän mainitsee Iranin kauppasaarron purkaantumisen. Raakel kysyy, onko meillä suomalaisissa yrityksissä tarpeeksi arabiankielentaitoisia henkilöitä.

Onko yrityksissä arabiankielentaitoisia?

Raakel Jaloniemi

Helsinkiläinen Hanna ehdottaa, että turvapaikanhakija voitaisiin ohjata liittymään joko varta vasten perustettavaan osuuskuntaan tai johonkin olemassa olevaan osuuskuntaan, jonka kautta turvapaikanhakija voisi työskennellä.

Pankit eivät helposti, jos koskaan, myönnä tilin avaamisoikeutta ilman henkilötunnusta. Hannan mukaan osuuskunnan kautta voitaisiin hoitaa kaikki verot ja sosiaalivakuutusmaksut ja muu rahaliikenne. Työtä löytyisi erityisesti vanhustenhuollosta henkilökohtaisina avustajina.

Ulkomaisen työvoiman käytöstä myös väitelty

Ulkomaisen työvoiman käytöstä julkisissa palveluissa on vastikään tehty väitöskirja. Sen tekijä, kauppatieteen tohtori Susanna Sakko havaitsi, että Suomessa ei ole ainakaan julkisella puolella minkäänlaisia suunnitelmia sen varalta, että työperäistä maahanmuuttoa tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan.

Nyt kun maahanmuuttajia on tullut paljon lisää, asiaan ollaan heräämässä. Sakko uskoo, että piilotyöpaikkoja on.

Maahanmuuttaja tarvitsee aluksi työparin

Susanna Sakko

– Esimerkiksi perhepäivähoidossa näin on. Ensin on koulutettava kunnalliset päättäjät ja viranhaltijat heräämään tähän asiaan, sitten tarvitaan ainakin aluksi maahanmuuttajalle kantasuomalainen tai pitkään Suomessa asunut ulkomailta tullut työpari tai mentori, ja sen jälkeen levitetään hyviä käytäntöjä muillekin, sanoo Sakko.

Sakko myöntää, että maahanmuuttajien työpaikoista puhuttaessa vallitsee Suomessa edelleen vahvat asenteet, mikä näkyi Suomi-tekojen kyselyssä selkeästi. Se näkyy esimerkiksi siinä, että vaaditaan täydellistä suomen kielen osaamista.

Suomi-tekoja keräsi myös muita työllistämiskeinoja.

Sinikka Petäjävedeltä ehdottaa, että valtio lunastaisi pienellä hinnalla autioituneita tiloja maaseudulta, jolloin maahanmuuttajiakin voisi kouluttaa luomuviljelijöiksi. Sinikka huomauttaa, että ruuasta tulee olemaan pulaa väestön kasvaessa ja viljelyalan pienentyessä.

Samoilla linjoilla on lohjalainen Ilkka. Hänkin ottaisi tyhjät autiotilat ja talot käyttöön. Maahanmuuttajat voisivat osallistua rakennusten korjaamiseen ja sen jälkeen hankkia koulutusta esimerkiksi bioenergiakasvien tuottamiseen. Ilkka vertaa tilannetta rohkeasti siirtokarjalaisten asuttamiseen jatkosodan jälkeen.

Maahanmuuttajat kavereiksi

Joissakin ehdotuksissa kannettiin huolta siitä, että maahanmuuttajien ja kantaväestön väliset yhteydet ovat etäisiä.

Taina ehdottaa, että kaikki uskontokunnat olisivat samoilla koulutunneilla pohtimassa uskontojen historiaa ja filosofiaa ammattitaitoisen opettajan johdolla. Tämä yhdistäisi Tainan mukaan islaminuskoisia maahanmuuttajia ja kantaväestöä toisiinsa.