Varusmiesliitto: Tammi- ja kesä–heinäkuussa liian vähän koulutettuja varusmiehiä yllätyshyökkäystä torjumaan

Helsingin Sanomien mukaan Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Pääesikunta ei kieltänyt eikä myöntänyt tietoa.

Kotimaa
Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila.
Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila kotiutui asepalveluksesta vänrikkinä joulukuussa.Varusmiesliitto

Varusmiesliiton mielestä tammikuu sekä kesä-heinäkuu ovat riskikuukausia Suomen puolustuskyvyn kannalta, jos varusmiehiä halutaan laittaa torjumaan mahdollista yllätysiskua. Helsingin Sanomat uutisoi aamulla, että Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Puolustusvoimat kieltäytyy kommentoimasta asiaa.

– Tammi- ja kesä–heinäkuu ovat riskikuukaisia, jos täysin nojataan siihen, että varusmiehet lähtevät yllätyshyökkäystä torjumaan. Ne on riskikuukaudet siinä mielessä, että tuolloin (sotilas)koulutettua porukkaa ei ole niin paljon, että saataisiin jotain hyötyä siitä varusmiesjoukosta, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila.

Ongelma juontaa juurensa nykyiseen palvelukseenastumiskäytäntöön. Uusia alokkaita otetaan asepalvelukseen kaksi kertaa vuodessa: tammikuun ja heinäkuun alussa, 12 500 alokasta saapumiserässään.

Liki puolet saapumiserästä kotiutuu armeijasta pari viikkoa ennen seuraavan alokasjoukon tuloa. Jäljelle jäävät vajaat yhdeksän ja 12 kuukautta palvelevat varusmiehet.

– Tammi- ja heinäkuussa varusmiespalveluksessa on porukkaa, jolla ei ole oikeastaan minkäänlaista koulutusta maanpuolustukseen. Siellä on ainoastaan (varusmies)johtajat ja -kuljettajat ja erityistehtävissä olevat miehistön jäsenet, jotka ovat oikeasti sotilaskoulutusta vasta saaneet.

– Jos hyökkäys tulisi saapumiserän alussa, niin laitetaanko taisteluun pelkästään vain ne johtajat? Selkeästi siinä on pieni ongelma, Laitila toteaa.

Taisteluun 15 koulutusviikon jälkeen

Laitilan mielestä varusmiehiä voidaan lähettää torjumaan yllätyshyökkäystä vasta sen jälkeen, kun takana on peruskoulutuskausi sekä erikoiskoulutusjakso omaan aselajiin. Ne kestävät yhteensä 15 viikkoa eli lähes neljä kuukautta.

– Siinä vaiheessa kaikki tarvittavat taidot omaan aselajiin on hankittu, Laitila tähdentää.

Tammikuun alokkaan voi siis laittaa sotatöihin ensi kertaa huhtikuussa, heinäkuun alokkaan lokakuussa. Laitilan mielestä aika pian pitääkin miettiä ratkaisu, kuinka pystytään jatkuvasti pitämään varusmiesten koulutustaso vakiona.

– Ettei pääse syntymään riskikohtia, missä puolustuskyky on vähän heikommalla, Laitila korostaa.

Asepalvelukseen eri aikoihin

Laitila tarttuisi probleemaan rytmittämällä palvelukseenastumista toisin kuin nyt tehdään. Hänen mielestään joukko-osastojen palvelukseenastumispäiviä voisi olla useampia eri aikaan vuodesta. Esimerkiksi Karjalan prikaatin alokkaat aloittaisivat tammi- ja heinäkuussa, Kainuun prikaatin uudet sotilaat maalis- ja syyskuussa.

– Silloin olisi koulutettua varusmiesporukkaa jatkuvasti jossain päin Suomea, Laitila sanoo.

Puolustusvoimain valmiuspäällikkö, prikaatinkenraali Markku Myllykangas toteaa Ylelle, ettei valmiuteen liittyviä asioita kommentoida. HS:n tiedon mukaan Maavoimien esikunnassa valmistellaan parhaillaan ohjeita varusmiesten käytöstä yllätyshyökkäyksen osuessa kohdalle. Nykyjärjestelmässä Puolustusvoimien kantahenkilökunta päivystää yllätysiskun varalta.