Suomi-tekoja: Idealistan kärjessä työajan lyhentäminen, verot alas ja markka takaisin

Jatkuvasti lisääntynyt työttömyys ja työttömyyden uhka näkyivät odotetusti suomalaisten Suomi-tekoja ideoissa. Osa niistä oli perinteisiä kuten työajan lyhentäminen ja töiden jakaminen useammille. Myös ”suosi suomalaista” on löydetty uudelleen

Suomi-tekoja
talous
Stina Tuominen / Yle

Suomi-teoissa ymmärrystä saivat myös yrittäjät, joille ehdotettiin erilaisia helpotuksia työvoimakuluihin ennen muuta työnantajamaksuihin, byrokratian lieventämiseen ja ylipäätään työllistämisen helpottamiseen.

Yle Uutiset julkaisi maanantaina Suomi-tekoja -sivuston, jossa on ehdotuksia paremman Suomen puolesta. Katso 18 Suomi-tekoa täältä.

Jari Vantaalta kannustaisi yrittäjiä, joiden omistusosuus on 30 prosenttia tai enemmän veroporkkanalla. Jokaista vakinaista työpaikkaa kohden omistajien henkilökohtainen veroprosentti putoaisi 2 prosenttiyksikköä. Alarajana voisi olla 10 prosenttia.

Anneli Kiteeltä taas ehdottaa pienyrittäjille vapaampia käsiä palkata ihmisiä siten, että olisi mahdollisuus palkata esimerkiksi oman perheen jäseniä välittämättä yleissitovista työehtosopimuksista.

Kolmen vuoden vapautus sosiaaliturvamaksuista, jos palkkaa työttömän

Ari

Ari Seinäjoelta taas ehdottaa, ettei yritysten tarvitse maksaa kolmen ensimmäisen vuoden ajalta työttömyyskortistosta palkatun työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ne maksettaisiin valtion erillisestä rahastosta. Jos tämä henkilö sitten irtisanotaan kolmen vuoden jälkeen, peritään maksut takautuvasti yritykseltä.

Eero Ylivieskasta perustaisi nettiin paikkakuntakohtaisia työvoiman pestaustoreja, joissa työnantaja ja töitä hakeva kohtaisivat ja sopisivat urakoista.

Uudella tavalla muotoiltuja ideoita

Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on kehitellyt työ- ja elinkeinoministeriössä työllistymismalleja. Hänen mukaansa on hienoa, että ihmisillä riittää intoa ehdottaa erilaisia keinoja, vaikka osa Suomi-tekojen joukosta onkin tuttuja.

– Nuo ovat osin uudella tavalla muotoiltuja. Tosin erilaiset verotukseen ja työttömyysturvaan liittyvät ehdotukset ovat myös byrokraattisesti hyvin hankalia, koska jo nyt monimutkaisiin järjestelmiin tehdyt viilaukset rakentavat valmiiseen häkkyrään lisää häkkyröitä, sanoo Tiainen.

Tiainen väittää, että jos perinteistä palkkatukijärjestelmää uudistettaisiin niin, että siitä karsitaan kaikki turha byrokratia pois, saavutetaan paras tulos.

Tiaisen mukaan tarvittaisiin vain hakemus, päätös ja sen jälkeinen seuranta. Uusi palkkatukimalli voitaisiin myös yhdistää työttömyysturvaan, jolloin syntyisi myös hyvä perustulomalli, Pekka Tiainen sanoo.

Matkailuideoita ja parempia palveluita

Matkailun kehittämisellä uskottiin saatavan runsaasti uusia työpaikkoja. Matkailuideat ulottuivat Tornionjoen lohiin ja siikoihin sekä Suomen kehnojen säiden hyödyntämiseen elämysmatkailussa.

Marianne Tampereelta taas ryhtyisi kapinaan itsepalveluita vastaan ja haluaa kauppoihin, asemille, hoitolaitoksiin enemmän ihmisiä palvelemaan, vaikka työ olisikin pienipalkkaista.

Huolimatta Suomen nykyisestä suurtyöttömyydestä haluaa Pentti Rovaniemeltä helpottaa yli 65-vuotiaiden eläkeläisten työllistymistä esimerkiksi puoleksi vuodeksi niin, että työnantaja ei maksaisi tästä sivukuluja eikä eläkeläinen veroja.

Sepon mukaan tämä torjuisi osaltaan harmaata taloutta ja olisi iso apu harvaan asutuilla alueilla pienyrityksille.

Viennin vetovoima

Huoli suomalaisesta viestiteollisuudesta näkyi selvästi.

Sari Neva-aho Pirkkalasta katsoo kuitenkin, että vaikka laajasti sanotaan, että Suomen tilanne paranee, kun vienti saadaan kasvuun, kukaan ei näytä tekevän asialle mitään. Sari tekisi.

– Meillä on paljon osaajia, jotka hallitsevat sen kuinka eri maiden ja maanosien bisneskulttuurit toimivat. Ne yritykset, jotka tämän jo hallitsevat, eivät mielellään jaa tieojaan ja taitojaan, koska se on kilpailuetu muihin nähden. Mutta pitää myös muistaa yhteinen etu, sanoo Sari, joka toivoo suomalaisten osaajien luovuttavan nyt pienen osan osaamisestaan tähän yhteiseen hyvään.

Pitää muistaa myös yhteinen etu

Sari Neva-aho

Sari rakentaisi talkoilla eri alojen osaajien kanssa verkkopalvelun, jonne kerätään tietoa siitä miten eri maissa tehdään kauppaa ja miten asiakkaita ylipäätään voidaan löytää. Kyse on siis paljon puhutusta suomalaisten huonosta markkinointikyvystä. Sarilla on jo idealleen nimikin, hän kutsuu sitä Virmaksi eli Vientiyritysten markkinointialustaksi.

Samoilla markkinointiapajilla liikkuu myös Kirsi Espoosta. Hän kehittäisi kohdistettua digitaalista markkinointia, joka toimisi yritysten välillä.

Maarit Tampereelta taas rakentaisi vientiä suomalaisten teknologiaosaamisen varaan. Hän ehdottaa isojen ilmanpuhdistuslaitteiden rakentamista ja myymistä sellaisiin maihin, jotka saastuttavat eniten.

Erja Helsingistä veisi taas puuelementtitaloja Romaniaan ja hirsitaloja Palestiinaan.

Verot alas, erityisesti alv

Useissa ehdotuksissa puututtiin verotukseen. Yleislinjana oli verojen leikkaaminen, vaikka kukaan ei sentään muistanut vanhaa vaatimusta verot valtion maksettaviksi..

Osansa saivat varsinkin virkamiehet. Hallinto koettiin yleisesti vain haittaavan ihmisten elämää, jos kohta yhtä lailla vaadittiin erityisesti hoitoalalle lisää tekeviä käsiä.

Myös Yleisradio noteerattiin tässä yhteydessä. Yle-veroa vaadittiin poistettavaksi ja ohjelmistoa muutettavaksi.

Oman lisänsä veroideoihin toi arvonlisävero, joka erityisesti pienyrittäjän ja työllistymisen kannalta koettiin jo esteeksi.

Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lunden ei ihmettele, että arvonlisävero nousi esiin Suomi tekoja-projektin aikana.

– Siitä on tullut eri portaineen myös kasvun este. Yritys harkitsee tarkoin kannattaako laajentua, jos ja kun sen seurauksena arvonlisävero nousee. Ja ei yritys voi katsella vain kun naapuriyritys tämän nousun takia myykin tuotteita tai ennen muuta palveluja halvemmalla. Ja varmasti moni pienyrittäjä kokee arvonlisäveron vain rahan kierrättämiseksi yritykseltä verottajalle ja sieltä takaisin, sanoo Lunden.

Jämsäläinen verhoilija Maria Mikkola on kehittänyt omalla ideallaan arvonlisäveron positiivisuusvivun. Hän käyttäisi veron työntekijöiden sivukulujen maksamiseen.

Arvonlisäveroa pitää voida käyttää työntekijöiden sivukulujen maksamiseen

Maria Mikkola

– Työntekijä saisi töitä, yrittäjä apua ja tästä seuraa muutenkin positiivinen ketjureaktio. Työntekijä on pois kortistosta, yrityksen tulos kasvaisi lisääntyneen myynnin takia, jäisi myös investoitavaa, verottaja saa osansa kun lisääntynyt tulos jättää edelleen alvia maksettavaksi, työllistettykin maksaa veroja ja niin edelleen. Sitten tällä on vaikutuksia työttömyyskorvauksiin, sairauskuluihin ja muihin vastaaviin. Lisäksi paljon puhuttu vastakkainasettelu työnantajan ja työntekijän välillä loppuisi. Tämä vastakkainasettelu on muutenkin ihan hanurista, sanoo Maria innostuneena.

Viranomainen vastaa kysymykseen?

Esa Sorjosella on ihan toisenlainen arvonlisävero-ongelma. Hän on jo usean vuoden ajan tutkaillut erilaisia laskuja ja on huomannut, että perityt arvonlisäverot poikkeavat usein siitä, mitä koulumatematiikka ja älypuhelimien laskimet antavat tulokseksi. Poikkeamat ovat yhden, korkeintaan kahden sentin luokkaa.

Tyypillistä tämä on puhelinoperaattoreiden ja sähköyhtiöiden laskuissa. Tämä johtuu desimaalien pyöristyssäännöistä. Normaalista rahasta puhuttaessa käytetään kahta desimaalia, jotkut käyttävät taas jopa seitsemää. Johonkin mustaan aukkoon katoaa siis muutama sentti. Ja kun laskuja on miljoonia, niin saa käsityksen, ettei kyse ole pikku summista.

Sorjonen on asiaa selvittänyt useilta tahoilta, mutta mikään viranomaistaho ole asiaan pystynyt vastaamaan. Tällöin on selvinnyt, ettei mitään yhteistä laskentakaavaa edes ole, vaan eri toimialoilla on eri käytäntöjä. Sorjosen Suomi-teko onkin hirtehisesti: Viranomainen vastaa esitettyyn kysymykseen kahdessa viikossa –selkokielisesti.