Äänestystulos: Tonnin stiflat on Helsinki-biisien kiistaton klassikko

Helsinki-aiheisia kappaleita ovat esittäneet sadat kokoonpanot ja laulajat Georg Malmsténista Atomirottaan. Tuomari Nurmion slangikappale Tonnin stiflat vei ykkössijan Helsingin kaupunginmuseon äänestyksessä. Tuoreimman Helsinki-levyn teki Waltarin Kärtsy Hatakka, jonka tuore soololevy kantaa nimeä Maunula.

Kotimaa
Tuomari Nurmion kappale Tonnin stiflat keräsi eniten ääniä Helsingin kaupunginmuseon äänestyksessä, jossa etsittiin Helsinki-kappaleita. Museon tutkija Aki Pohjankyrö pitää valintaa luontevana.
Tuomari Nurmion kappale Tonnin stiflat keräsi eniten ääniä Helsingin kaupunginmuseon äänestyksessä, jossa etsittiin Helsinki-aiheisia kappaleita. Museon tutkija Aki Pohjankyrö pitää valintaa luontevana.

– Sen biisin avainrivin mä keksin Costa del Solilla, jossa olin jossain kantrikaraoke-baarissa. Kun mä lähdin kävelemään sieltä hotellille päin, alkoi sataa rankasti ja vuorilta valui reippaasti vettä. Oli pakko sitten kävellä kalliit kengät jalassa sellaisen syvän ison lätäkön läpi. Siinä tavallaan meni tonnin stiflat pilalle! naurahtaa muusikko Tuomari Nurmio.

Vuosituhannen vaihteessa julkaistu Tonnin stiflat on Helsinki-kappaleiden kiistaton klassikko. Se ylsi ykkössijalle myös Helsingin kaupunginmuseon tuoreessa äänestyksessä, jossa etsittiin rakkaimpia Helsinki-aiheisia lauluja.

– En ole mikään ylin nostalgian ystävä, mutta siinä biisissä on selvästi nostalginen fiilis, kävellään vanhoilla nurkilla ja katsotaan mitä on tapahtunut.

Nurmion mukaan osa nostalgiasta johtunee siitä, että kappale syntyi Nurmion asuessa Riihimäellä, poissa tutuilta kotikulmilta.

– Mä oli itse silloin maanpaossa Helsingistä poissa, asuin kymmenen vuotta Riihimäellä, jonne jouduin monien outojen sattumien kautta. Siellä sitten kirjoitin tätä etäisyyden päästä. Siihen tarvittiin tavallaan pieni välimatka, että näki sen kaiken vähän nostalgisessa valossa.

Helsinki-kappaleet kaupunginmuseon jukeboksiin

Helsingin kaupunginmuseo järjesti maaliskuussa yleisöäänestyksen, jossa etsittiin rakastetuimpia Helsinki-kappaleita.

Äänestyksen taustalla on kaupunginmuseon uudet tilat ja uusi näyttely. Molempien avajaisia vietetään toukokuun 13. päivä.

– Uuteen Helsingin historiasta kertovaan näyttelyyn tulee baari-interiööri, johon tarvitaan tietenkin jukeboksi. Siihen päätyviä kappaleita päätimme kysyä yleisöltä, kertoo kaupunginmuseon tutkija Aki Pohjankyrö.

Pohjankyrön mukaansa äänestykseen valittiin tietoisesti tuoreempia kappaleita.

– Päätimme jo etukäteen, että mukaan otetaan joka tapauksessa tiettyjä klassikoita, kuten Kolmatta linjaa takaisin ja Rööperiin.

– Näistä tuoreemmista listalla olleista nousi selkeästi esille esimerkiksi Palefacen Helsinki Shangri-La, Ultra Bran Kirjoituksia ja Haloo Helsinki! –yhtyeen Mannerheimintie.

Kärkisijoille ylsivät myös esimerkiksi Hectorin Nukkuva Stadi sekä Leevi & The Leavingsin Jos Helsinki on kaunis.

Kärtsy Hatakka levytti Maunula-biisejä

Helsinki-aiheista musiikkia löytyy valtavan pitkä lista aina viime vuosisadan alkupuolelta tähän päivään.

Uusin Helsinki-aiheinen levy tulee yllättävältä suunnalta: metalliyhtye Waltarin nokkamies Kari ”Kärtsy” Hatakka on juuri julkaissut ensimmäisen suomenkielisen albuminsa nimeltä Maunula.

Kärtsy Hatakka sukeltaa uudella levyllään Maunulan maisemiin. Myös Waltarin tuotannosta löytyy pääkaupungista kertova kappale, joka nimetty yksinkertaisesti muotoon Helsinki.
Kärtsy Hatakka sukeltaa uudella levyllään Maunulan maisemiin. Vesa Marttinen / Yle

Levy koostuu Hatakan isoveljen maunulalaisen bändin, Flatuksen, julkaisemattomista kappaleista.

– Ajatus oikeastaan syntyi, kun Flatuksen laulaja Ile Nieminen kuoli kymmenen vuotta sitten, ja mua pyydettiin muistotilaisuuteen laulamaan muutama yhtyeen kappale. Siitä hetkestä tätä on tullut pohdittua, ja nyt se sitten viimein konkretisoituu, Hatakka kertoo.

Millainen merkitys tapahtumapaikalla on?

Myös Hatakan varsinaisen bändin, Waltarin tuotannosta löytyy Helsinki-niminen kappale. Useat Tuomari Nurmion kappaleet sijoittuvat Helsinkiin joko kielellisesti tai konkreettisten paikannimien kautta.

Silti kumpikaan lauluntekijä ei pidä laulun tapahtumapaikkaa tärkeimpänä elementtinä.

– En pidä sitä erityisen tärkeänä, että se paikka on jotenkin kartalta nähtävissä. Ne ovat enemmänkin sellaisia mielentiloja, Nurmio sanoo.

Kärtsy Hatakka on samoilla linjoilla.

– En biisintekijänä koe, että sillä on niin suurta merkitystä. Tärkeintä on, että biisin tunnelma menee perille.

– On monia tapoja tehdä, ja mulla on Maunula-levyn tekstit tehneeseen Ileen verrattuna ihan erilainen tapa. Ilellä oli singer-songwriter-henkinen biisintekotyyli, joka perustuu siihen, että tehdään tuokiokuvia omasta elämästä ja kaikki mitä kirjoitetaan, liittyy jollain tavalla omaan elinympäristöön. Mulla ne tekstit ovat enemmän vain fiiliksiä.