1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Kohutulla Nordea Luxemburgilla on vahvat suomalaiset juuret

Veroparatiisikohun pyörteisiin joutunut Nordean Luxemburgin-pankki on suurelta osin suomalaisten luomus. Sen edeltäjä oli mukana jo 1980-luvun Kouri-kauppojen miljoonien piilottamisessa.

Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Nordean suomalaiset edeltäjäpankit ovat toimineet Luxemburgissa 1970-luvulta lähtien. Ne alkoivat keskittyä varakkaiden asiakkaiden omaisuuksien hoitamiseen jo 1980-luvulla. Pankit ovat joutuneet kyseenalaiseen valoon aiemminkin.

SYP perusti oman Union Bank of Finland International S.A. -nimisen pankkinsa Luxemburgiin vuonna 1976. Seuraavana vuonna KOP seurasi perässä perustaen Kansallis International Bankin.

Luxemburgiin pankit lähtivät pakoon suomalaista tiukkaa pankkisääntelyä ennen kaikkea osallistuakseen suomalaisyritysten viennin ja tuonnin rahoitukseen. Kotimaisen sääntelyn vapautuessa 1980-luvulla Luxemburgin-pankit alkoivat suuntautua private banking -toimintaan eli varakkaiden henkilöiden varainhoitoon.

Luxemburgista kasvoi maailman keskeisiä private banking -keskuksia suurelta osin maan vahvan pankkisalaisuuden ansiosta. Luxemburgin pankkisalaisuuden vuoksi Suomen viranomaiset ovat usein jääneet nuolemaan näppejään ja joskus vielä pahempaa.

Kouri-kauppojen voitot

1980-luvun kuuluisien Kouri-kauppojen kadonneet miljoonat lienevät tunnetuin kyseenalainen mainos suomalaisille Luxemburgin-pankeille. Verottaja jahtasi valtavista pörssikaupoista ulkomaille ohjattuja tuottoja vuosikausia tuloksetta.

Kourin liikekumppanin Hannes Kulvikin selvitettiin siirtäneen rahat Kansallis International Bankiin, jonne Kulvikin edustama Khotso S.A. -niminen yhtiö oli avannut tilin. Khotson omistivat kaksi luxemburgilaista yhtiötä, joista toisen omisti Jerseyn saarille perustettu trusti.

Yli sadan miljoonan markan voittojen todellinen saaja ei koskaan selvinnyt. Kulvikille määrätyt jälkiverot sekä häneen kohdistuneet rikosepäilyt kaatuivat näytön puutteeseen. Kulvik sanoi toimineensa ainoastaan nimettömäksi jäävän sijoittajaryhmän edustajana eikä muuta voitu todistaa.

Verovirkailijoille tuomio

Luxemburgin pankkisalaisuuden voimasta saatiin näyttöä, kun toisessa veronkiertojutussa verot ja rikosepäilyt kaatuivat, mutta veroviranomaiset saivat tuomion.

Tässä tapauksessa 1994 kuolleen miehen lapset tekivät rikosilmoituksen vainajan leskestä. Leski oli siirtänyt pariskunnan yhteiseltä Merita Luxembourgissa olevalta tililtä varat sveitsiläiselle tililleen ja kiistänyt niiden olemassaolon perunkirjoituksessa.

Poliisi sai Luxemburgista tiedot tilisiirrosta virka-apuna. Luxemburg kuitenkin asetti ehdoksi, ettei tietoja saanut käyttää verorikosten tutkinnassa tai jälkiverojen määräämiseen. Poliisi noudatti määräystä. Verohallinto kuitenkin päätti periä maksamatta jääneet verot.

Tarpeelliset tiedot jälkiverojen määräämiseen se sai pesänkavallusjutun julkisista oikeudenkäyntiasiakirjoista. Oikeusministeri Jussi Järventaus (kok.) vaati asiasta poliisitutkintaa ja lopulta kolme verovirkamiestä tuomittiin virkarikoksesta ja määrätyt verot peruttiin.

Alaistensa ohella syyteen saanut ylitarkastaja Jouko Aakko kommentoi asiaa Turun Sanomille vuonna 2000 käräjäoikeuden istunnon alla:

– Keskiajalla pelastui, kun pakeni kirkkoon. Nyt riittää, kun pakenee Meritaan ja siirtää rahat Luxemburgiin.

Korkein oikeus piti vuonna 2006 tuomiot voimassa, mutta jätti rangaistuksen määräämättää Aakolle ja hänen alaisilleen, koska oikeuskäsittely oli kestänyt niin pitkään.

Suomalainen luomus

Merita syntyi vuonna 1995 Suomen suurimpien pankkien Suomen Yhdyspankin (SYP) ja Kansallis-Osake-Pankin (KOP) yhdistyessä. Tässä fuusiossa SYP:in ja KOP:in yksityispankit Luxemburgissa sulautettiin yhteen Merita International Bankiksi.

Merita fuusioitui ensin ruotsalaisen Nordbankenin ja sitten tanskalaisen Unibankin kanssa. Vuodesta 2001 alkaen pankki on toiminut Nordea-nimellä. Luxemburgin-toiminnot yhdistettiin myös. Nykyisen Nordea Bank S.A.:n juuret ovat tanskalaisen Unibankin Luxemburgin-pankissa sekä suomalaisten luomassa Merita Bank Luxemburgissa. Nykyään se keskittyy puhtaasti varainhoitoon.

Juttua muutettu 12.4. klo 12.14. Luxemburg asetti ehdoksi myös sen, ettei lesken tapauksessa tietoja saanut käyttää jälkiverojen määräämiseen.