Kipeä kaverisi ei kaipaa mukaviisaita liikuntaneuvojasi

Kun sairaalle ja vaivaiselle sanotaan, että kannattaisi mennä kuntosalille, niin niskakarvat nousevat pystyyn. Liikunta ei ole kaikkia oireita poistava ihmelääke. Siitä voi olla myös haittaa, eivätkä kaikki lajit sovi jokaiselle.

terveys
Nainen pitelee kipeää selkäänsä
Selkäsairas liikkuu hänelle räätälöidyn ohjelman mukaisesti.Antti Pylväs / Yle

Liikuntaa tyrkytetään herkästi lääkkeeksi erilaisiin vaivoihin. Selkäkipuinen saa lääkäriltä lääkereseptin ja ohjeen liikkua ajatuksella "kaikenlainen liikunta on hyväksi". Kaveri kehottaa polvivammasta kärsivää käymään kuntosalilla ja aloittamaan juoksuharrastuksen.

– Periaatteessa liikunta on aina hyväksi, mutta ei kaikissa tapauksissa, eikä mikä tahansa liikunta, sanoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tiina Nylander.

Nylanderin mielestä yleisellä tasolla annettu kehotus ruveta vain liikkumaan on huono.

– Se on ärsyttävää besserwisseröintiä, asioiden yksinkertaistamista, eikä sillä pääse pitkälle yhden ihmisen kohdalla. Emme voi antaa ohjeita ihmiselle, jonka tilannetta me emme tunne.

Liikunnasta voi olla haittaa

Liikunta ei ole ihmelääke, joka parantaa vaivan kuin vaivan. On tilanteita, jolloin liikunnasta ei ole lääkkeeksi eikä edes oireiden helpottajaksi.

– Jos on hoitamaton tuore vamma tai akuutti infektio päällä, tai jos on hoitamaton sydän- tai hengityselinsairaus, Nylander listaa.

Akuutti infektio voi olla flunssa tai vatsatauti, mutta se voi olla tulehdus muuallakin, esimerkiksi nivelissä tai nikamissa. Liikuntaa vältetään tai ainakin kevennetään silloin, kun akuutin tulehduksen lääkehoito on menossa.

Liikuntaa pitää välttää, kun henkilöllä on selvä liikuntaa rajoittava tai hankala oire, joka tulee päälle liikunnan aikana.

– Esimerkiksi sydän- tai hengitysoireet, kova kipu, huimaus tai heikko olo liikkuessa. Sellaiset pitää aina ensin selvittää.

Usein liikunta pitää räätälöidä

Perusterve nuori ihminen voi liikkua miten haluaa, mutta usein liikkumiskehotus annetaankin sille, jolla on vaivoja ja oireita. Liikkumisen tavat ja muodot pitää räätälöidä ja valita henkilön mukaan.

– Jos sinulla on jokin vaiva, vaikka polvi kipeytyy aina kun liikut, se vaatii ammattilaisen, yleensä fysioterapeutin apua. Hän osaa ottaa vaivan huomioon, tietää sen hoidosta ja räätälöi sinulle yksilölliset harjoitteet, joka sekin on liikuntaa, Nylander kertoo.

Aluksi harjoitteet voivat olla mitättömiltä tuntuvia liikkeitä, jotka tuskin näkyvät edes päälle päin. Niillä kuitenkin rakennetaan perusta, jonka varaan on hyvä rakentaa muutakin liikuntaa.

Oman kroppansa kuuntelu ei saa olla tekosyy laiskuudelle.

Tiina Nylander

Sohvaperunat, jotka neli-, viisikymppisinä keksivät muuttaa elämänsä, ovat yksi ryhmä, jonka pitäisi aloittaa uusi, aktiivinen elämä harkiten.

– Heille suositellaan terveystarkastusta, jossa selvitetään onko liikunnan suhteen riskejä tai rajoituksia.

Yleinen vetämättömyys tai ylipaino ilman sairauksia ei ole este omatoimiselle ja -ehtoiselle liikkumiselle.

– Opastusta voi hakea personal trainerilta tai liikuntaohjaajalta, joka voi neuvoa muuten kuin sairauslähtöisesti.

Oman kropan tuntemukset tärkeitä

Liikunnan aikana ja liikunnan jälkeen kannattaa tarkkailla omaa kehoaan. Kipu on hyvä mittari, mutta sitä voi käyttää myös tekosyynä liikumattomuudelle.

– Jos esimerkiksi polvi kipeytyy aina, pitää selvittää, miksi se aristaa. Onko laji oikea, tehot ja määrät sopivia. Onko taustalla vaiva joka pitää ensin hoitaa, Nylander sanoo.

– Kun liikkumaton alkaa liikkumaan, lihakset kipeytyvät ja tulee maitohappoa. Ne eivät ole este liikunnalle.

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tiina Nylander muistuttaa liikunnan monipuolisuudesta. Lajeja on paljon, ja jos yksi aiheuttaa kipua tai ei muuten tunnu hyvältä, kannattaa kokeilla jotain muuta.

Liikkumisen pitää aiheuttaa mielihyvää.

Tiina Nylander

– Oman kroppansa kuuntelu ei saa olla tekosyy laiskuudelle. Usein ajatellaan, että ai kun tämä juokseminen sattuu, en voi enää tehdä yhtään mitään.

Periaatteessa jokaiselle löytyy jokin liikuntamuoto, mutta kaikille ei kaikki sovi. Lajin lisäksi merkitystä on myös sillä, miten sitä tehdään ja millä teholla. Esimerkiksi sepelvaltimotautiselle ohjeistetaan ihan jotain muuta kuin sille, jolla on yhden nivelen vaiva jossakin.

– Kyllähän me tiedämme, että jos on vaikka nivelrikko polvessa tai lonkassa, niin kipeällä nivelellä ei kannata juosta. Se pahentaa tilannetta ja edesauttaa vaivan kehittymistä. Jotain muuta voi varmasti tehdä.

Ydinajatuksena on, että rasitus ei ärsytä ja kipeytä jo ennestään kivuliasta paikkaa.

Kroppa tykkää liikkeestä

– Kaikkien ei tarvitse harrastaa urheilua, mutta kaikkien pitäisi harrastaa liikuntaa, Nylander sanoo.

Hän muistuttaa, että liikunta on eri asia kuin urheilu, joka on tavoitteellista toimintaa jossa mennään äärirajoille. Liikunta on mitä tahansa kroppansa liikuttamista, arkiliikuntaa ja vaikka ulkoilua.

– Koko kansan hyvinvoinnin kannalta arkiliikunnalla ja muutaman kerran viikossa tapahtuvalla kuntoilulla menisimme tosi pitkälle. Se vaikuttaisi kansan tasolla tosi paljon sen sijaan, että kourallinen meistä treenaa huippu-urheilua.

Kun lääkäri kehottaa liikkumaan, hän ei luultavasti tarkoitakaan, että potilaan pitäisi ruveta treenaamaan maratonille tai triathlon-kisoihin. Ehkä hän tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sen sijaan että istuu ja makaa, kannattaisi puuhastella jotain, jossa kroppa saa liikettä.

– Liikkumisen pitää aiheuttaa mielihyvää. Kukaan ei tee sellaista kauan, josta ei oikeasti tykkää, toteaa Nylander.

Kun kaveri käskee ruveta juoksemaan, voit jättää neuvon omaan arvoonsa. Sinä itse tiedät parhaiten, sopiiko se sinulle ja onko se edes sitä, mistä ollenkaan pitäisit.