Köyhän kaupunkilaisen palstasta puutarhurin keitaaksi – siirtolapuutarhoissa vietetty kesiä jo 100 vuotta

Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarha perustettiin 1900-luvun alussa. Palstoilta saatiin tervetullutta lisää ruokapöytiin. Nykyisin pääosassa on puutarhanhoito. Videolla tutustutaan sosiaaliseen puutarhaelämään ihastuneeseen pariskuntaan Tampereen Niihamassa.

Kotimaa
Yle Uutiset Pirkanmaa: Siirtolapuutarha oli 100 vuotta sitten köyhän kaupunkilaisen viljelypalsta
Yle Uutiset Pirkanmaa: Siirtolapuutarha oli 100 vuotta sitten köyhän kaupunkilaisen viljelypalsta

Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpäälle vuoden 1916 keväällä.

Aluksi Hatanpään palstoilla keskityttiin kasvattamaan vihanneksia, juureksia ja marjoja, sillä ruoka oli tiukalla. Vähitellen alueelle alettiin rakentaa majoja Ruotsin mallin mukaan. Palstaviljelijöistä suurin osa oli tehtaiden työntekijöitä, rautatieläisiä ja palokuntalaisia.

Hatanpäältä toiminta siirtyi Kaupin metsän itäpuolelle Niihamaan 1970-luvulla. Tänä päivänä toiminta on edelleen aktiivista. Viljelyn rinnalle on tosin tullut puutarhanhoito, ja mökit ovat vuosien varrella suurentuneet.

Vastapainoa kiireiselle kaupunkilaiselämälle

Siirtolapuutarhatoiminta tuli Suomeen Saksasta, missä se alkoi jo 1800-luvulla.

Alun perin tavoitteena oli saada kaupunkien vähävaraisille asukkaille terveellinen mahdollisuus kesänviettoon. Siirtolapuutarhoja perusteltiin myös kiireiseksi ja kuluttavaksi koetun elämäntavan vastapainona.

Talkootyö on ollut koko sadan vuoden ajan oleellinen osa siirtolapuutarhaelämää. Niihamassa yhteisö on rakentanut savisista pelloista kaksi kukoistavaa puutarhaa oheistiloineen ja ylläpitänyt niitä. Myös yhteiset juhlat ja urheilukisat ovat kuuluneet toimintaan tiiviisti.

Satavuotiasta Niihaman siirtolapuutarhaa juhlitaan työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Alkuperäisen mökin kokoon ja sisutukseen pääsee tutustumaan perjantaina yleisölle avautuvassa näyttelyssä.