Tutkimus: Eläintenpitokieltorekisteristä tulikin susi

Poliisit eivät aina muista olevansa eläinsuojeluviranomaisia. Eläinsuojeluyhdistykset ja jalostusyhteisöt eivät ole ottaneet rekisteriä käyttöön lainkaan.

Kotimaa
hylätty koira
Tiina Salumäki / Yle

Eläintenpitokieltorekisteri ei tutkimuksen mukaan toimi. Itä-Suomen yliopiston tutkijan mukaan lähinnä vain eläinsuojeluviranomaisina toimivat eläinlääkärit käyttävät rekisteriä valvontatyössä. Esimerkiksi poliisi näyttäisi käyttävän rekisteriä vielä harvakseltaan.

Kun vertaa eläintenpitokieltorekisterin tilastoituja käyttömääriä poliisin tietoon tulleisiin rikosepäilyihin, voi havaita, että poliisi käyttää eläintenpitokieltorekisteriä erittäin vähän. Poliisit eivät aina muista olevansa eläinsuojeluviranomaisia.

Tutkimuksen mukaan poliisi kokee, ettei eläintenpitokieltorekisteri palvele riittävästi heidän tarpeitaan. Sieltä ei esimerkiksi saa haettua eläintenpitokieltoon määrättyjen henkilöiden nimiä tietyltä alueelta.

Eläintenpitokieltorekisterin tarkoitus on tehostaa valvontaa ja turvata eläinten hyvinvointia. Rekisteristä viranomaiset voivat milloin tahansa tarkistaa, onko henkilö määrätty eläintenpitokieltoon.

Syyttäjät eivät tarkista rekisteriä

Tutkimuksessa poliisin lisäksi myös syyttäjien ja tuomioistuinten rekisterin käyttö näytti vähäiseltä.

– Minun näkemykseni mukaan tiedottaminen on ollut liian laimeata. Esimerkiksi viranomaiset eivät olleet kovin hyvin tietoisia tai sitten heillä ei ole tullut tottumusta katsoa rekisteriä. Esimerkiksi syyttäjän tehtävä on vaatia eläintenpitokieltoa, mutta he eivät juurikaan ole rekisteriä tarkistaneet, Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulutettava Tarja Koskela sanoo.

Koskelan tutkimuksessa kävi ilmi, että myös jalostusyhteisöjen sekä eläinsuojeluyhdistysten rekisterinkäyttö oli olematonta, vaikka näillä olisi siihen mahdollisuus.

"Tiedotus lainsäätäjän tehtävä"

Eläintenpitokielto on rikosoikeudellinen seuraamus eläinsuojelurikoksesta. Eläintenpitokieltorekisteri otettiin käyttöön vuonna 2011. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on näkyvästi kannattanut rekisteriä. Käyttö on kuitenkin jäänyt laimeaksi eläinsuojeluyhdistyksissä.

– Yhtenä syynä on se, että rekisteriotetta ei saa sähköisesti ja se maksaa 22 euroa, sanoo liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Eläinsuojeluyhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroilla. Monesti eläinmäärät voivat nousta jopa satoihin vuodessa eikä ylimääräistä rahaa helposti löydy otteiden tilaamiseen.

– Rekisteristä pitäisi tiedottaa huomattavasti laajemmin myös muille viranomaisille kuin kunnaneläinlääkäreille eli sosiaalitoimelle ja poliisille. Pitäisi tiedottaa myös jalostusyhteisöille ja eläinsuojeluyhdistyksille sekä eläinten myyjille, erityisesti rotukoirien ja -kissojen sekä hevosten kasvattajille. Tiedon lisääminen on avainasia, Lindqvist sanoo.

Hänen mukaansa otteen pitäisi olla sähköisyyden lisäksi ilmainen tai huomattavasti nykyistä edullisempi.

– Tiedottaminen on lainsäätäjän ja laista vastaavan viranomaistahon tehtävä.

Kieltojen valvonta vaikeaa

Eläintenpitokieltojen valvonta on kuitenkin ongelmallista.

– Yksi ongelma on siinä, että eläintenpitokieltojen valvontaa ei säädelty tässä eläintenpitokieltorekisterin yhteydessä eli valvonta on edelleen epäilyyn perustuvaa, tutkimuksen tehnyt Koskela sanoo.

Tutkimuksen mukaan valvonta vaatisi pikaisesti oman sääntelyn.

– Kun henkilölle määrätään eläintenpitokielto, niin sitä pitäisi myös seurata tietyin pistokokein, onko henkilöllä eläimiä vai ei.

Lisäksi tutkimuksessa ehdotetaan, että eläimiin kohdistuvat rikokset keskitettäisiin tietyille yksittäisille virkamiehille.

Jalostusyhteisöille ehdotetaan, että ne asettaisivat rekisteriotteen esittämisen edellytykseksi eläintä rekisteröitäessä.

– Lainlaatijat voisivat oikeasti ottaa tosissaan eläintenpitokieltoasian ja hoitaa sen valvonnan kuntoon, Koskela sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Yksi uudistuksen tavoitteista on eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen.