"Monen nuoren sisällä on kaipuu rakastettuna olemisesta ja että osaisi itse rakastaa toista"

Oppilaitostyötä tekevä pappi tunnistaa ammattiin opiskelevien nuorten huolet. Usein opiskelijaa painavat huolet rakastetuksi tulemisesta ja ajallaan valmistumisesta. Joskus pintaan nousevat kesken jääneet surutyöt. Säästöt näkyvät koulujen arjessa, sanoo Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio.

terveys
Naispappi autohallissa katsoo nauraen kameraan.
Ville Välimäki / Yle

Pastori Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio laittaa autonasentajan haalarit niskaan ja lähtee päivän töihin. Liperit vain vilkkuvat haalarin kauluksesta. Hän tekee oppilaitostyötä pappina Hämeenlinnassa, ja nyt vuorossa ovat Ammattiopisto Tavastian ajoneuvoasentajalinjan opiskelijat.

– Kun lähtee mukaan tavalliseen arkeen, saa paljon enemmän keskustelua aikaiseksi, sanoo Kevätsalo-Vuorio.

Ammattiin opiskelevat ovat parikymppisiä, itsenäisen elämän kynnyksellä olevia nuoria. Heidän mieltään painavat asiat liittyvät Kevätsalo-Vuorion mukaan usein kotiperheeseen tai vanhempien huonovointisuuteen.

– Myös päihteiden käyttö ja päättyneet seurustelusuhteet askarruttavat. Joskus taustalta löytyy käsittelemätön surukokemus, jonka työstäminen on saattanut jäädä nuoruuden kiireen jalkoihin. Surukokemus on voinut olla hyvin merkittävä, mutta sen käsittelylle ei ole ollut tilaa tai aikaa, kertoo Kevätsalo-Vuorio.

Säästöt näkyvät, nuorelle ei löydy hoitopaikkaa

Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio sanoo tekevänsä tiivistä yhteistyötä koulujenmuun henkilökunnan kanssa, mutta sanoo säästöjen näkyvän nuorten arjessa.

Opiskeluajan jaksaminen liittyy siihenkin, kuinka hyvin on selvinnut lapsuuden kriiseistä.

Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio

– Aina ei ole paikkaa, mihin nuorta voisi ohjata eteenpäin, eikä nuorella ole tukiverkostoa, joka häntä kannattelisi eteenpäin. Vaikka kaikkemme yritetään, niin olisi hyvä, jos kouluissa olisi enemmän esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia. Myös sairaalapaikoista on pulaa, kertoo oppilaitospastori.

Ovatko nuoret sinnittelijöitä viimeiseen asti vai haetaanko apua ajoissa?

– Sekä että. On nähtävissä kaksi ryhmää; sinnittelijät ja aiemmin apua hakeneet. "Kympin tytöt ja pojat" ovat kovia ylisuorittajia, joilla numerot ovat kymppejä ja aktiivisuus koulussa sekä harrastepiireissä on kova. Ollaan pitkään omilla äärirajoilla ja sitten, kun väsymys tulee, voi olla hiukan vaikea ottaa apua vastaan, kun siihen ei ole tottunut.

– Toinen ryhmä on oppinut jo aiemmin hakemaan apua ja osaa ottaa sitä paremmin vastaan. Opiskeluajan jaksaminen liittyy siihenkin, kuinka hyvin on selvinnut lapsuuden kriiseistä, ja kuinka hyvin silloin on pystytty lasta tukemaan, pohtii pastori Kevätsalo-Vuorio.

Omistusasunto ja muut pakolliset

Kevätsalo-Vuorio sanoo huomanneensa, ettei nuorilla ole niin kiire hankkia aikuisuuden ulkoisia merkkejä yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. Omakotitalon ja lapset ehtii myöhemminkin, mutta muuten mielessä pyörivät samat kysymykset kuin aikuisilla.

Nuoret ottavat paljon paineita siitä, että menestyttäisiin ja oltaisiin jotenkin "aikataulussa".

Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio

– Monen nuoren sisällä on kaipuu rakastettuna olemisesta ja siitä, että osaisi myös itse rakastaa toista. Sen äärellä nuoret kipuilevat melko paljon.

– Lisäksi nuoret pohtivat onnistumista, sillä yhteiskunta patistaa valmistumaan ajoissa. Nuoret ottavat paljon paineita siitä, että menestyttäisiin ja oltaisiin jotenkin "aikataulussa", vaikkei aina siltä näytäkään, kertoo Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio.