Välikysymys on tehoton työkalu hallituksen kaatamiseen

Eduskunta äänestää tänään hallituksen luottamuksesta. Syynä kaikkien oppositiopuolueiden yhdessä allekirjoittama välikysymys, joka koskee koulutusmäärärahojen leikkauksia. Yle kysyi oppositioryhmien johtajilta, pyrkivätkö heidän puolueensa kaatamaan hallituksen, vai onko välikysymyksellä jokin muu tavoite.

A-studio
Uutisvideot: Kolme kysymystä oppositiolle välikysymyksestä
Uutisvideot: Kolme kysymystä oppositiolle välikysymyksestä

Oppositiopuolueet tekevät eduskunnassa välikysymyksiä tiuhaan tahtiin. Vaikka nykyinen hallitus on ollut vallassa vasta vajaan vuoden, se on vastannut jo kuuteen välikysymykseen. Tahti on tavanomainen, sillä viime hallituskaudella keskusta ja perussuomalaiset tekivät kaikkiaan 24 välikysymystä.

– Tasaisen vauhdin taulukolla arvioiden tahti on nyt osapuilleen sama kuin viime hallituskaudella. Noin vuodessa on nyt tehty 6 välikysymystä. Jos eduskunta pysyy koossa koko nelivuotisen vaalikauden, niin välikysymyksiä kertyy saman verran kuin edelliselläkin kaudella, laskee sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Antti Lindtman.

Antti Lindtman.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Antti LindtmanEduskunta

Hallituksen luottamuksen mittaaminen

Välikysymyksen avulla oppositio voi selvittää, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. Jollei hallitus saa äänestyksessä taakseen kansanedustajien enemmistöä, hallituksen on erottava. Niin on tapahtunut toistaiseksi vain neljä kertaa, viimeksi vuonna 1958.

Nyt käsittelyssä olevan välikysymyksen ovat allekirjoittaneet kaikki 5 oppositiopuoluetta, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP ja Kristillisdemokraatit. Kun välikysymyksen takana on noin laaja rintama, on syytä kysyä, onko opposition tavoitteena hallituksen kaataminen.

Anna-Maja Henriksson.
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anne-Maja Henriksson.Jarno Kuusinen / AOP

– Kyllä. Se on se tavoite. RKP haluaa, että maahan saadaan hallitus, joka ymmärtää, että koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat elintärkeitä Suomelle. Haluamme hallituksen peruvan suuret koulutusmäärärahojen leikkaukset. Jollei niin käy, sitten pitää vaihtaa hallitusta, selittää ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Hän on käsittelyssä olevan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.

Myös Vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmyrit vakuuttavat, että heidän puolueittensa tavoitteena on Juha Sipilän hallituksen kaataminen.

Outi Alanko-Kahiluoto.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Outi Alanko-KahiluotoJarno Kuusinen / AOP

– Me emme luota hallituksen kykyyn tehdä asianmukaista koulutuspolitiikkaa. Haluamme ilmaista tässä asiassa epäluottamuksemme hallitukselle. Jos se johtaa hallituksen kaatumiseen, olemme valmiit ennenaikaisiin vaaleihin, vakuuttaa Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Outi Alanko-Kahiluoto.

– Hallitus tekee epäoikeudenmukaista politiikkaa, jolla heikennetään niin paljon pienituloisten ihmisten toimeentuloa. Näemme, että uusien vaalien kautta voitaisiin päästä toisenlaiseen hallituspohjaan, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Aino-Kaisa Pekonen.

Aino-Kaisa Pekonen.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Aino-Kaisa PekonenPetteri Paalasmaa / AOP

Sosialidemokraattien ryhmänjohtaja, Antti Lindtman määrittelee välikysymyksen tavoitteen hieman toisin. Hän sanoo puolueensa pyrkivän viimekädessä hallituksen kaatamiseen, mutta selittää, ettei SDP tavoittele ennenaikaisia vaaleja.

– Ei. Tavoitteena on saada hallitus muuttamaan politiikkaansa, totea Lindtman.

Kristillisdemokraattien ryhmänjohtaja antaa ymmärtää, ettei hänen puolueellaan ole hallituksen kaatamisaikeita.

– Koen vahvasti, että maa tarvitsee nyt toimivan hallituksen, joka kykenee tekemään päätöksiä. Jos olen ihan rehellinen, niin en usko, että ennenaikaiset vaalit ratkaisisivat Suomen kohtaloa. Meidänkin puolueessamme on tyytymättömyyttä hallituksen koulutusleikkauksiin. Välikysymyksen kautta haluamme osoittaa, että vaihtoehtoja löytyy.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Peter ÖstmanKalle Niskala / Yle

Hallituksen politiikkaan vaikuttaminen

Hallituksen kaataminen ei olekaan yleensä perimmäinen tavoite, kun oppositiopuolueet laativat välikysymystä. Välikysymyksen avulla puolueet pystyvät saavuttamaan kuitenkin muita tärkeitä tavoitteitaan.

– Yksi välikysymyksen tavoite on saada hallitus muuttamaan esityksiään. Vihreitten aloitteesta on tehty tällä kaudella yksi välikysymys. Se koski eläkkensaajien asumistuen lakkauttamista. Osoitimme, että hallituksen suunnitelmat olisivat ajaneet 30 000 uutta eläkkeensaaja köyhyysrajan alapuolelle. Nähtyään teettämämme laskelmat hallitus veti esityksensä pois, selittää Outi Alanko-Kahiluoto.

Antti Lindtman komppaa kollegaansa.

– Nykyinen hallitus on joutunut lyhyessä ajassa perumaan paineen alla lukuisia päätöksiään. Hallitus joutui pakittamaan paitsi eläkeläisten asumistukiasiassa, myös junaliikenteen leikkauksissa. Hallintarekisterikysymyksessäkin hallitus lupasi haudata suunnitelmansa. Se on kuitenkin alkanut taas pilkottaa hallituksen salkusta.

Aino-Kaisa Pekonen nostaa esiin vielä yhden asian, jossa välikysymyksellä on suuri merkitys.

– Tärkein tehtävä on nostaa tärkeitä, ajankohtaisia isoja asioita esiin ja keskusteluun eduskunnassa. Silloin kansalaiset pääsevät median kautta kuulemaan eri vaihtoehtoja mitä puolueilla on tarjottavanaan.

Välikysymysten avulla oppositio toimii myös hallituksen unilukkarina, arvioi Anna-Maja Henriksson.

– Välikysymyksillä pidetään hallitusta myös hereillä niin, että se huomaa kun se on ajautunut väärälle tielle. Nyt tekemällämme välikysymyksellä pidämme yllä tärkeää keskustelua, joka liittyy Suomen tulevaisuuteen.

Välikysymys ei hallitusta kaada

Oppositiolla on siis paljon syitä välikysymysten tehtailuun. Kokeneilla poliitikoilla ei ole kuitenkaan harhakuvitelmia välikysymysten voimasta. Välikysymys on tehoton työkalu hallituksen kaatamiseen. Syy siihen on yksinkertainen.

– Meillä on ollut pitkään käytäntönä, että maata johtaa enemmistöhallitus. Hallitukseen lähtevät puolueet sitoutuvat yleensä olemaan koalitiossa mukana koko nelivuotiskauden. Suomessa pitää olla tosi syvä kriisi ennen kuin hallituskoalitio rakoilee, toteaa Peter Östman.

– Hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö. Tämäkin välikysymysprosessi päättyy siihen, että hallitus saa jatkaa, toteaa Anna-Maja Henriksson.