Yläkoululaiset laittavat kännykän narikkaan oppitunniksi – "Kilpailu on ohi, mutta käytäntö jatkuu"

Pietarsaaressa Etelänummen yläkoulun kännykätön kuukausi ei mennyt kaikkien osalta niin kuin Strömsössä. Osa luokista kompastui jo alkumetreillä. Koulun 300 oppilasta aloittivat maaliskuun alussa kännykätön koulu -kilpailun. Voittajaluokka ratkeaa lähiaikoina. Mukana on edelleen kolme luokkaa.

Kotimaa
Pietarsaaren Etelänummen yläkoulun 8D-luokka välitunnilla.
Juha Kemppainen / Yle

Matematiikan opettaja Marjo Nylund sanoo, että kännykkäparkin tulo on näkynyt luokassa. Aiemmin puhelimet olivat ongelma. Opetuksen joutui toistuvasti keskeyttämään ja patistamaan nuoria panemaan kännykät taskuun tai reppuun.

– Opettaminen oli aika katkonaista. Nyt on aivan ihanaa, ei tarvitse ainakaan kännyköihin puuttua.

Vaikka osa luokista putosi aika alkuvaiheessa varsinaisesta kilpailusta, kännyköitä on edelleen jätetty parkkiin. Siihen on selkeä syynsä, sanoo Nylund.

– Olemme informoineet oppilaita siitä, että kilpailu on eri asia kuin käytäntö. Vaikka kilpailu on ohitse, käytäntö jatkuu. Me olemme saaneet ohjeet, että voimme ottaa opetusta häiritsevät esineet parkkiin. Aiomme jatkaa tätä tapaa.

Nylund sanoo vahtineensa alkuun pari päivää tilannetta ja muistuttaneensa siitä, että kännykät piti panna parkkiin.

– En usko, että kukaan ainakaan minun ryhmissäni yrittää salakuljettaa kännykkää luokkaan.

Alkuaikoina oppilaissa näkyi jonkin verran vieroitusoireita.

– Yksi poika ihmetteli, missä pitäisi käsiään. Sellaista kiemurteluahan siinä oli aluksi, nyt on rauhallisempaa. Luokkaan on tullut työrauha.

Oppilaat ostivat idean

Oppilaiden mielestä kännykätön kuukausi oli hyvä juttu. Vaikka vierotusoireita hieman olikin, se herätti ajatuksia, sanoo Noora Lapinkoski.

– Kyllä huomaa, että pystyy keskittymään tunnilla paljon paremmin, kun ei ole puhelinta siinä vieressä. Tuntuu hyvältä, että voi sen jättää tuonne.

Hän myöntää, että tunneillakin tuli tarkistetuksi, kun viestejä tuli.

Pietarsaaren Etelänummen yläkoulun Noora Lapinkoski ja Rose Sarwar matematiikan tunnilla.
Noora Lapinkoski ja Rose Sarwar matematiikan tunnilla.Juha Kemppainen / Yle

– Aika vaikeata on olla huomioimatta, pakko on ottaa, vaikka ei olisikaan mitään hirveän kiinnostavaa.

Hän sanoo huomanneensa, että vapaa-ajallakaan ei tarvitse aina näprätä puhelinta.

– Sanoisin, että ainakin vähän ole vähentänyt käyttöä.

Rose Sarwar tunnustaa olevansa ahkera kännykän käyttäjä mutta kertoo oppineensa koulun puhelinparkista jotakin.

– Se on auttanut kotonakin, osaan keskittyä muihinkin asioihin paremmin. Ei ole aina pakko tarttua kännykkään, vaan se voi jättää rauhaan.

Ennen puhelinparkkia koulussa puhelinta tuli katsottua ja sitten unohti kuunnella, mitä opettaja sanoi, sanoo Rose. Koulussakin oli aluksi vaikeaa.

– Alussa tuntui ihan tyhmältä ja halusi puhelimen takaisin. Tämä on kyllä ollut ihan hyvä. Mutta ihan niin addikti en ole, että olisi tullut vieroitusoireita. Tuntuu siltä, että tätä on hyvä jatkaa.

Rose Sarwar sanoo kilpailun osoittaneen sen, että ilman kännykkää voi elää.

Aunk Nitoo sanoo, että on ollut vaikeaa, kun ei voi vastailla kavereiden viesteihin, eikä pelata tunnilla.

– Kyllä siitä vähän stressiä on tullut, kun ei ole pystynyt katsomaan puhelinta tunnilla. Heti otan puhelimen, kun tunti loppuu ja vastaan viesteihin ja kuuntelen musiikkia välitunnilla.

Aunk sanoo käyttävänsä puhelinta pari-kolme tuntia päivässä. Hän sanoo miettineensä vähentämistä, tunti päivässä riittäisi.